MAALISKUU

Maaliskuu, alaston maa lunta vailla,

syksy noussut haudastaan, ja

kuin ylösnousseet itsekin takana ikkunan

olemme kauan harmaassa

valossa seisoneet

nähden käpristyneet lehdet, sydämet,

jäisessä mudassa.

12.03.2020

JOS KUOLEN

1

Jos kuolen, kuolen yksin

kuten olen tullut elämään:

Puu joka varhain syöksi

lehdet oksiltaan,

kun vierellä seisoivat

toiset yhä kullanpunassa.

2

Jos kuolen, kuolen yksin

kuten olen tullut elämään:

Yön pimeys ja talven viima,

lumen paino alastomilla oksilla,

ainoa kosketus ennen kuolemaa

alla tähdettömän taivaan.

3

Jos kuolen, kuolen yksin

kuten olen tullut elämään:

Yksin, pimeydessä,

juurten irrotessa routaisesta maasta,

kaatuen ylle hautojen

heidän jotka hylkäsin.

10.03.2020

OSOITTAAKSENI RAKKAUTENI TEILLE

Shakespearen kuolemattoman sielun,

yhä säkeitä ikuisuudessa pursuavan,

vuoksenne tyhjäksi puristaisin runoudesta

ja ajatuksesta; sen tomuna autiuteen vuoksenne

levittäisin, uhriksi kuolemattomuudellenne,

ja seuraavan maineikkaan hengen

yhtä kepeästi, katumatta, heti teille uhraisin.

Menköön Goethe tai Homeros, tai

antiikin Kreikan näytelmäkirjailijat suuret,

mikään ei olisi liian paljon, kenenkään

maineikkaan tuohon asti kuolematon sielu

liian jalo ollakseen uhrini teille, vanhempani!

09.03.2020

MAALISKUUN KUOLEVA ILTA

Tämän päivän hiipuvassa valossa

kietoutuu yhteen lopputalven valo

vuosikymmenten muistoista,

ja nuo hävinneet päivät kadonneine ihmisineen

kutoutuvat tähän olemassaolon

hetkeen, jota tulevat päivät

ovat itse muistuttava valossaan.

Se on oleva himmeä säie rinnalla

kaukaisempien iltojen

kipeän onnen. Aikaan jääneet

sirpaleet itsestämme elävät

noissa hetkissä, aidommat

kuin mitä meistä on tullut

viidentoistatuhannen päivän myötä;

nopein, yhä tummemmin

sinisen vedoin, yöhön

kulkevan taivaan alla.

09.03.2020

TESTAMENTTI

Jaan sieluni kolmeen osaan,

annan Paholaiselle ensimmäisen

ja Jumalalle toisen,

mutta kolmannen annan

tyhjyydelle

välissä kuolevien tähtien.

06.03.2020

VÄKIVALLASTA

Sinä päivänä järvellä

minun olisi pitänyt ottaa sitä

perässä roikkunutta jätkää

niskasta, raahata se laiturille,

piestä ja heittää järveen.

Ei hukuttaa toki, vain piestä,

ja heittää järveen.

Antaa opetus.

Kuinka toisin asiat olisivat,

jos olisin aina tilaisuuden saadessani

lyönyt, enkä niinä harvoina kertoina

kuin niin tein, hävennyt.

Väkivallasta pidättäytyminen

ei ole koskaan auttanut minua,

on vain tehnyt meidän elämistämme

huonompia, ja moni olisi hyötynyt

nyrkistä naamaansa.

06.03.2020

EPIGRAMMI I

Elämästä luomamme kuvitelmat,

joita todellisuus ei koskaan vastannut,

mutta jotka näimme sen pilareina,

pettäessään murskaavat meidät.

06.03.2020

HÄMÄRÄSSÄ

Me elämme näissä hetkissä

välissä pimeyden ja valon,

hämärässä, ennen

auringonnousua varhaisena

toukokuun aamuna,

elokuun pitkässä

iltahämärässä. Ensimmäinen

ja viimeinen tähdistä

pimeyteen, valoon hukkuva,

tuikkii meidän

sydämemme tahtiin -

elämämme, kuolemamme,

syntymämme merkiten.

03.03.2020

TIE VALOON

Tie valoon

käy pimeyden kautta,

mutta valo,

kerran tavoitettu.

antaa pian sijan

hämärälle.

03.03.2020

OI MORSIAN, OI SULHO

Olemme kuoleman omia ensimmäisestä

sydämenlyönnistämme lähtien,

vihittyjä elämän päättävälle

hetkelle, jota kohti jokainen

teko, jokainen ajatus,

jokainen sydämemme kiivas

lyönti, meitä vääjäämättömän

varmasti ohjaa.

Meidän liittomme

kuoleman kanssa

sinetöi sydämenlyönneistämme

viimeinen, suudelma

tyhjyyden edessä.

01.03.2020

JOEN YLI PUIDEN SIIMEKSEEN

1

Kysyn everstiltä (joka

mieleni elokuvassa näyttää

George Clooneylta):

Kannattiko tappaa ne sorsat?

Vaihtaa oma elämäsi

sorsien kuolemaan?

Ja Hemingway vastaa,

haulikkoaan pidellen:

Kannatti, minulle.

2

Elämä elämästä,

kuvitteellinen, todellinen:

Kuoleman edessä ihminen

tekee mitä parhaiten

on osannut; tappaa

vaikka, itsensäkin.

23.02.2019

SULJETTUJEN VERHOJEN EDESSÄ

Miksi raottaa verhoa,

ruskeanmustaa verhoa kuin lapsuuden

varhaisimmissa muistoissa,

nähdäkseen maisema ulkona

tänä aamuna?

Ulkopuolinen todellisuus

ei muuta sisäistä,

vain heittää hetkellisen

valon tai varjon

sen ylle.

Maailma ulkona,

maailma sisällä -

auringonvalo tai harmaat pilvet,

tihkusade tai lumipisaroita tuulessa

- mitä se merkitsee,

onko maa lumessa, paljas,

tai jäässä, ohi

sen hetken

jolloin verhoa raotettaisiin?

18.02.2020

HYVÄ ELÄMÄ

Oletko elänyt hyvän elämän?

Kun olet kuolemassa,

kadutko mitä

olet tehnyt?

Vai suretko

sitä minkä menetät?

Jälkimmäinen kertoo,

että olet elänyt hyvän elämän.

10.02.2020

HELMIKUUN KUU

Tummansinisen aamutaivaan alla

metsän musta reuna

ja lumesta valkoinen maa,

tienreunan katajan oksiiin

takertuneena keltainen kuu

jota erehdyin luulemaan

katulampun valoksi.

06.02.2020

PAITSI

Mikään

ei yllä ylitse

kuoleman

paitsi

suru.

30.10.2020

ISÄ

Kolme vuotta.

Se oli tunteja sitten.

Siitä on ikuisuus.

Olet aina läsnä.

Olet ollut iäti poissa.

Kolme vuotta.

29.01.2020

VEDENPAISUMUS

Puupiirroksesta kolmella värillä painettu

Keski-Suomen tammikuu

linja-auton ikkunoiden takana:

Mustaa, ruskeaa ja harmaata.

Vetiset pellot, kosteat metsät

ja pilvistä loputon tihkusade.

Murtuneen maailman ihmisiä

mustina tikku-ukkoina teiden varsilla

hukkumassa maisemaan, hämärään,

tähän ihmisen itselleen tekemään

vetiseen hautaan. Kukapa

meidät pelastaisi, sokeudessamme

itse itsemme tuominneet.

15.01.2020

KOSKA ME OLEMME HEIKKOJA

Miksi meidän pitäisi olla heikkojen puolella voimakkaita vastaan,

miksi me emme voisi olla voimakkaiden puolella heikkoja vastaan?

kirjoitti oikeistolainen.

Koska me olemme heikkoja,

eivätkä voimakkaat

tule seisomaan rinnallamme toisia voimakkaita vastaan.

Auta, jotta sinua autettaisiin,

kun voimakkaat kääntävät katseensa sinuun

ja alkavat vuodattamaan tekosyitään.

17.01.2020

jumala

ei selviä ilman ihmistä

on kaikkien

uskontojen viesti

31.05.2014

oranssina hehkuva aamuaurinko

polttaa kuuraisen metsän

kylmillä liekeillään

18.01.2014-12.01.2020

Lehdestä luettu paradoksi:

Kuuluisa suomalainen lyyrikko.

23.06.2013

OLET VIRHEIDESI SUMMA

Olet virheidesi summa

ja saavutuksesi

ovat vain multa

joka lapioidaan yllesi.

21.12.2019

PERUSSUOMALAINEN MIES

HO-mot vittuun Tampereelta!

HO-mot vittuun Tampereelta!

Huuto lähestyy halki pimeän Hämeenkadun,

lähde pitkä laiha nuori mies,

hiljaisen väkijoukon keskellä.

Tulee ja menee ohitse,

mies ja huuto.

HO-mot vittuun Tampereelta!

HO-mot vittuun Tampereelta!

Huuto hukkuu joulukuun pimeyteen

kun mietin, eikö tämä isänmaan toivo

tajua, että hänen olisi pitänyt huutaa

HO-mot kyrpään Tampereelta?

21.12.2019-12.01.2020

LOPUN JÄLKEEN

Neonvaloissa lähes autio Hämeenkatu lauantai-iltana

ja kaipaan sinua, tyttö, sitruunan maku

oluesta suussani minä kaipaan muistoa sinusta

sylissäni ja vuoksesi toivon, ettet

koskaan olisi minua tavannut, joutunut

näille veressä kylpeneille kaduille. joilla

tänä iltana viimein tunnen itseni

vanhaksi ja tajuan, että aikani

on ohi vuosien seisoessa ympärilläni

pimeyteen kohoavina muistoina

aikaan rapautuvine seinineen.

21.12.2019-12.01.2020

KAUKAISUUTEEN

Joulukuun tihkusateessa lapsi

itkee junalaiturilla

tahtiin ylityspaikan alaslaskeutuvan

puomin varoitusäänen. Iltapäivä

hämärtyy harmaana

kohti yötä, kiskot

katoavat metsien kaukaisuuteen.

21.12.2019-12.01.2020

TÄMÄ KADOTETTU MAAILMA

Jäätä, loskaa ja sadepisaroita räystäiltä

ja mustilta oksilta sulavaan lumeen:

Maailma ilman teitä,

tämä kadotettu maailma,

jossa liukastumme vesilätäköihin

ja kaikki ympärillä on harmaata,

valkoista ja mustaa.

Miten olemmekaan eksyneet,

luoneet tömän kiirastulen

tai limbon eläville.

21.-31.12.2019

JOULUKUUN PIMEYS

Tähän joulukuun pimeyteen

ja loskaan minä hukutan itseni,

kaikki menneet päivät

kipuna mieleeni tatuoidut

annan neonvalojen heijastuksiin

vesilätäköissä joihin talvi on sulanut.

Nukkukaa, kuoleman raskauttamat päivät,

jotka olette tehneet minusta vanhan.

Nukkukaa, kuten nukkuvat

haudoissaan rakkaani.

21.12.2019

PIMEIDEN VUOSIKYMMENTEN PAINO

Tämä syvenevä joulukuun

vetinen yö, nylje

yltäni piméiden vuosikymmenten paino

ja anna raa'an mieleni tuntea

elämä, kuten se oli

ennen kuin vuodet kirjoivat

kivulla ihooni epäonnistumisteni

tarinan kuolinpäivineen.

Oi joulukuun epätoivoinen yö,

anna minun tuntea elämä

joka on minulta paennut.

21.12.2019

KADOTETTU NYKYISYYS

Mikä olisi voinut olla

ja ei ole eikä ole

oleva, ei mahdollisuuksien

täyttämä van tietoisuus siitä,

mikä olisi voinut olla,

ja jonka olisi pitänyt olla,

kuin kylmä Aurinko

keskellä joulukuun yötä,

murheet ja surut

jäisenä ikuistava,

tähän katoavaan hetkeen

viilletty rosoreunainen haava.

21.12.2019

YÖSSÄ

Oi unohdus, joka kiellät lahjasi

Lethen vettä janoavalta

tänä kylmien muistojen kirjomana yönä 

- julma valtiatar kadotetun kasvot

naamionasi suljet minut

tähän joulukuun yöhön,

ja yhä muistan... 

Elämä on syvään viiltävä,

kuunvalossa valkoisena kimmeltävä terä,

johon veri jäätyy.

21.12.2019

LIIAN MYÖHÄÄN

Miten paljon täytyykään toisten lähellämme kärsiä

ennen kuin me kasvamme aidoiksi ihmisiksi -

liian myöhään heistä monelle.

Heidän palkkansa on omantuntomme

vihlaisu heidän haudoillaan.

22.12.2019

ANTEEKSIANNOSTA

Anteeksianto vaatii toivoa.

Epätoivossa ei ole sijaa aanteeksiannolle.

Älä vaadi ihmisiä,

joilta olet vienyt toivon,

elämään sopusoinnussa kanssassi

kaunaa kantamatta.

29.12.2018

TÄMÄ ELÄMÄ

Emme voi unohtaa,

mutta kerran

maailma

unohtaa puolestamme

kaiken,

meidätkin.

08.12.2019

101 (II)

Tämä maa

ei ansaitse

mitään.

Tämän maan

asukkaat -

voi teitä,

paskiaisia.

Sanoisin:

Painukaa helvettiin,

mutta siellähän me

olemme.

08.12.2019

TSAARI SAULI

Tsaari Sauli hyvä on,

koska paljon saanut on.

Siitä sen me tiedämme,

hyvä tsaari Sauli on.

Mitään meille anna ei

hyvä tsaari Saulimme.

Siksi häntä palvomme

nöyrästi, tsaari Saulia.

Joka paljon saanut on

paljon siksi ansaitsee

ja siksi hyvä on

tsaari Saulimme!

07.12.2019

SUOMI

Epäonnistunut kokeilu,

jonka valheisiin uskottiin

muualla vielä

kun täällä oli ne vaihdettu

jo valheisiin

jossa kaikki on paremmin

Yhdysvalloissa.

07.12.2019

Ei toivoa tälle maalle

tai sen ihmisille:

He sen surmasivat.

itsensä kiroten.

06.12.2019

ITÄMAA

Valhe maaksi

ja millaisia itsensä pettäjiä

ja toisten satuttajia,

sokeita ja julmia

ja omatunnottomia,

sen kylmää jäätä

polkemassa.

06.12.2019

101 (I)

Satayksivuotias, hautaan

valmis kaikki

toiveet häneen asetetut

petettyään.

06.12.2019

Joulukuinen päivä valkenee, valkoista

ja harmaata ja mustaa:

Elämän paletti.

06.12.2019

EPÄTOIVO

Epätoivo vallitsee, kuolemien

ja menetysten synnyttämä epätoivo,

ja vasten sitä jokainen päivä

kalpenee ja kuihtuu,

jokainen päivä

yhtä katkeraa huomista ennustava.

Ja kun toivo herää, heikko ja hauras toivo,

pelko saa vallan, epätoivon

siittämä pelko, ja saa

meidät toimimaan kuin

syrjäytetty Kiinan keisari,

joka antoi jokaisen hänelle

syntyneen poikalapsen kuristettavaksi

osoittaakseen syrjäyttäjälleen harmittomuutensa.

07.11.2019

KYPSYMÄTTÖMYYS

Miten miellyttävä ja syvään viiltävä tuntemus

tämän kirkkaan marraskuisen pakkaspäivän valossa

ja yksinäisyydessä:

Luen Hessen Demiania kolme vanhaa kissaa vierellani

ja mieli pulppuaa iloa tunteesta,

jota järki ei voi haastaa,

vaikka kauhistuneena sitä kavahtaa:

Että olen kuin kaksikymmentäviisi vuotta sitten,

sama ja muuttumaton,

ja kaikkien näiden vuosien pettymykset

ja päiviäni varjostavat menetykset

ovat virranneet ohitseni hiomatta minusta

jotakin muuta kuin olin

ennen kuin ensimmäisen kerran astuin harhaan.

06.11.2019

ET IN ARCADIA EGO II

Tämän marraskuisen keskipäivän kirkas valo

johtaa minut onnellisempien päivien muistoihin

ja kutoo ne osaksi tätä synkempää olemassaoloa,

johtaen minut harhaluuloon

että jos lähtisin kadottamieni luokse,

en löytäisi kuuraisia hautoja

vaan eläviä ihmisiä hengitys huuruten

kullanhehkuisissa auringonsäteissä.

Ollen kahden olemassaolon välissä,

kadottamani ja sen jota elän tässä

kirpeässä pakkaspäivässä;

epäröimättä valitsisin sen joka on kätketty

kuuraisiin hautoihin, ja jonka muistot

kirkas valo on kutonut osaksi

tätä päivää, kuten mieleni sen kokee,

kera ristiin kirjotun kivun ja epätoivon.

06.11.2019

GAZA SUOMALAISESSA TIEDONVÄLITYKSESSÄ

Ei tietoa kuolenuhreista, julistaa Yleisradio

tekstiteeveessään ja edessäni

Middle East Media Centerin sivulla kuva

Israelin tappamasta 27-vuotiaasta Ahmad Shahrista.

Eikä sanaakaan 96 ihmisestä jotka haavoittuivat

Israelin tulituksessa perjantaina,

ennen kuin raketteja laukaistiin.

Suomalaiset ulkomaantoimittajat ja

suomalaiset tiedotusvälineet

valitsivat puolensa jo vuosikymmeniä sitten,

ja totuus lepää murhattuna heidän jaloissaan

kurkku auki leikattuna,

ja heidän käsissään on veitsi,

jonka ruosteisesta terästä veri ei kuivu.

06.11.2019

HAAMU HAMLETIN

Muistakaamme haamua vanhan Hamletin,

ja kohtaloaan hänen:

Kiirastulen liekit vuoksi rikosten

joista vaietaan.

Kun kuolleina ovat valtiaat Tanskan

ja nuoren Fortinbrasin on valtaistuin,

me tiedämme kohtalosta vanhan kuninkaan,

ettei kuolemassa ole ohi tarina nuoren Hamletin.

Uusi haamu synkillä muureilla Elsinoren

yön pimeinä tunteina liekkejä paeten

kenties pian kohtaa eloonjääneen Horatiuksen

pyynnöin, käskyin verenvuodatuksen...

05.11.2019

KADUT JOTKA UNOHDIMME

Ei aika jota kutsumme menneisyydeksi

ole poissa, vain me

olemme tämän olemassaolon kaupungin asukkaina

unohtaneet kadut jotka johtavat

noihin hetkiin, ja kaipauksessamme

noihin päiviin ohitamme usein

ne läheltä, ne - ja ihmiset,

jotka niihin jätimme.

05.11.2019

IHMISEN PROTEUSMAINEN LUONTO

Minä maksan tästä paikasta, hän huutaa

parkkipaikalla, nelikymppinen mies

punaisessa takissa ja nuhruisenharmaassa pipassa,

ja selostaa jotakin videon tekemisestä seuraavalla kerralla,

ja kun hänelle kera taputuksen olalle

sanotaan Tee niin,

hän hämmästyy ja nyt, aivan toisella äänensävyllä,

muuttunut mies, puristaa suustaan ulos sanat

Mikä sinuakin vaivaa?

05.11.2019

USKOVAINEN

Ei uskonto petä sinua,

sinä petät itseäsi uskonnon avulla,

pystytät kulissit elämän,

kuoleman tuolle puolen

ja vaellat niissä

avoimin silmin

ja suljetuin mielin.

05.11.2019

KIIRASTULI

Tähän elämä

on tuonut meidät,

tai ehkä me

ohjasimmme elämän tähän:

Jokainen päivä

on kiirastuli

ilman toivoa

paratiisista,

ilman toivoa

unohduksen virran

vedestä, ilman

toivoa anteeksiannosta.

10.11.2019

KERRAN

Kerran tulee päivä, jolloin

sinua ei enää ole,

jolloin ketään meistä

ei enää ole näkemässä

uuden päivän valoa,

hengittämässä sisäämme aamuilman

kirpeyttä. Eikä

tuo päivä

ole oleva vähäisempi

kuin tämä.

10.11.2019

HARHA

Olemme aikaan sidottu harha,

toisten kuolevaisen lihan

ja oman mielikuvituksemme tuotetta,

kimppu sotkeentuneita ajatusten lankoja,

ja kuin aamu-usva

me hälvenemme todellisuuden aamuruskossa.

10.11.2019

KUOLEMA

Nyt on jäljellä vain kuolema,

sen pelko ja odotus,

se - se ja katumus, turha

ja toivoton katumus

joka ei maailmaa muuta

ja tee tapahtunutta tekemättömäksi,

vain uurtaa yhä syvemmäksi

tuskan rotkot mieleen.

11.11.2019

59

Horemhebin viidessäkymmenessäyhdeksässä virallisessa

hallitusvuodessa lepäävät kätkettyinä,

kuin sisälmykset kanooppisiin ruukkuihin,

Akhenatenin, Smenkharen, Tutankhamenin ja Ayn vuodet

valkoinen ja punainen kruunu päässään.

11.11.2019

JUMALA

Jotta jumala ei polkisi

ihmisiä jalkoihinsa,

on ihmisten poljettava

jumala ja uskonto

kantapäidensä alle.

11.11.2019

Jotta jumala ei polkisi

ihmisiä jalkoihinsa,

on ihmisten poljettava

jumala ja uskonto

kantapäidensä alle.

11.11.2019