ANNA ELÄMÄSI POIS

Anna elämäsi pois.

Kaikki nämä vuotesi ovat olleet turhia.

Kaikessa yksinkertaisessa,

maailmaa pelkäävässä hyväntahtoisuudessasi

olet aiheuttanut vain tuskaa, pettymystä

ja kuolemaa. Miten

paljon he ovatkaan kärsineet,

nuo sinuun luottaneet, joiden selkiin

olet lyönyt kömpelön kauhusi

tikarit. Miten paljon kärsimystä

vain hyvää tahtova arka hölmö

on saanut aikaan, koska ihmiset

eivät karkottaneet häntä luotaan,

vaan uskoivat että hyväntahtoisuus

voisi voittaa pelon saattaman,

kompuroivan arkuuden,

ja sokeuden tulevan

kuoleman merkkien edessä.

Kaikki nämä vuotesi

ovat olleet tuhoa kylväviä vuosia.

Anna elämäsi pois.

26.03.2020

CETUS

Pikkupoikana ala-asteella

minulla oli kissa nimeltä Cetus;

muistan kuinka vielä valitsin kissanpennulle nimen

tähtikuvioiden joukosta - 

Cetus, Valaskalan tähtikuvio.

Selasin paksua tietokirjaa,

jonka vanhempamme ostivat meille

ennen kuin osasin edes lukea.

Ja siinä se osui silmiini,

istuessani vintissä sängyllä,

kirja käsissäni.

Cetus.

Jotenkin nimen sointi,

pehmeys, kuvion muoto kirjan tähtikartalla,

ei vastakohta pienen

kissanpennun ja valaan välillä,

viehätti minua.

En milloinkaan kokenut nimeä huvittavaksi.

Kuten tapana oli,

Cetus sai mennä ulos,

vaikka pelloilla oli kettuja

ja naapurustossa kissantappaja,

joka myöhemmin ampui itsensä

autoonsa kaupan pihassa Mäntässä.

Eräänä päivänä, muistissani se on kesä,

isäni tuli takaisin töistä Tampereelta

Cetus auton peräluukussa.

Hän oli löytänyt kissani maantieltä

läheltä kotiamme,

yliajettuna.

24.03.2020

VIINAN HENKI: EINO LEINOLLE

Vähän tiesit siitä, miten

vapaa mies ja hänen työnsä tuhotaan.

Vähän tiesit, vaikka

itse olit saman herran orja.

Anna vapaalle miehelle viinaa,

tarjoa auliisti kuin ystävä,

kehota aina ottamaan vielä yksi ryyppy

ja lähtemään jatkoille.

Pian ei ole vapaa mies enää vapaa,

vaan viinan orja. Pian ei ole enää

vapaan miehen työ hänen jälkeensä jäävä,

vaan raunioina kun hänet hautaansa lasketaan.

20.03.2020

JOS TOTTA PUHUTAAN

Ja niin kävi

että minä tein elämästäni

helvetin

heille, joita

eniten rakastin

sitä kertomatta.

Heille, joiden

elämän minun virheeni

niin monen osalta päättivät.

19.03.2020

KOTIMAATASI HUUDAT

Ei se kotimaa tervehtinyt

kun tuli kadulla vastaan;

ei päivää sanonut,

käänsi katseensa vain pois,

teeskenteli, ettei kuullut,

ei nähnyt. Turhaan

sen perään sai huutaa.

18.03.2020

KUN KUOLEMA ON LÄHELLÄ

Olemme taas kohdannneet kuoleman,

emme hädin kuultavana ukkosen äänenä

kaukaisuudessa, vaan

myrskynä kattomme yllä,

ennen niin vankalta tuntunutta asumustamme

tärisyttävänä, salamien välähdysten

valaistessa pimeyttä jonka keskellä

me kyyrötämme; me,

jotka olemme nähneet kuoleman

sulkevan toisten silmät,

sammuttavan tutut äänet,

olemme eristäneet sen kaukaisuuteen,

johonkin vuosikymmenten päässä

koittavaan hetkeen, joka

pakenee mielikuvitustamme ja ymmärrystämme;

ja nyt se on täällä, yllämme,

ympärillämme, ja tahtoo sisään,

ja haluaa ottaa meitä kädestä,

hiljentää puheemme

ja sulkea silmämme,

antaa sydämemme lyöntien

kohdata ikuisuuden.

18.03.2020

LAPSUUDENMUISTO

Miten vuosikymmeniä vanha muisto

niin vähämerkityksellisestä asiasta -

lasipulloon vangittu sisilisko pudotti häntänsä -

on sisältäessään portin laajempaan maailmaan,

jossa isäni seisoi vierässämme kesäauringossa

kotipihalla, ja äitimme oli keittiössä,

avoimen oven takana;

molemmat tavoitettavissa, läsnä,

eivät kuoleman suljetun oven

erottamina meistä.

13.03.2020

ARTHUR

Avalonin saarella hän nukkuu

keskellä puutarhan, luona solisevan puron

hän lepää uneksuen,

ja turhaan kädet neitojen

häntä herättävät, turhaan ovat ravistaneet

uneksijaa tuhat vuotta.

Ei vesi lumottu otsalla

häntä herätä, eivät pudonneet lehdet kullassaan

tai talven koleus häntä tuo takaisin kärsivään maailmaan.

12.03.2020

VILLON

Missä on lumi viime talven,

kysyit ennen kuin lähdit

pois Pariisista ohi hirttolavan.

Missä on runoilija, missä

ovat tappajan luut tai tomu;

millä hirttolavalla linnut sinua nokkivat?

12.03.2020

MAALISKUU

Maaliskuu, alaston maa lunta vailla,

syksy noussut haudastaan, ja

kuin ylösnousseet itsekin takana ikkunan

olemme kauan harmaassa

valossa seisoneet

nähden käpristyneet lehdet, sydämet,

jäisessä mudassa.

12.03.2020

JOS KUOLEN

1

Jos kuolen, kuolen yksin

kuten olen tullut elämään:

Puu joka varhain syöksi

lehdet oksiltaan,

kun vierellä seisoivat

toiset yhä kullanpunassa.

2

Jos kuolen, kuolen yksin

kuten olen tullut elämään:

Yön pimeys ja talven viima,

lumen paino alastomilla oksilla,

ainoa kosketus ennen kuolemaa

alla tähdettömän taivaan.

3

Jos kuolen, kuolen yksin

kuten olen tullut elämään:

Yksin, pimeydessä,

juurten irrotessa routaisesta maasta,

kaatuen ylle hautojen

heidän jotka hylkäsin.

10.03.2020

OSOITTAAKSENI RAKKAUTENI TEILLE

Shakespearen kuolemattoman sielun,

yhä säkeitä ikuisuudessa pursuavan,

vuoksenne tyhjäksi puristaisin runoudesta

ja ajatuksesta; sen tomuna autiuteen vuoksenne

levittäisin, uhriksi kuolemattomuudellenne,

ja seuraavan maineikkaan hengen

yhtä kepeästi, katumatta, heti teille uhraisin.

Menköön Goethe tai Homeros, tai

antiikin Kreikan näytelmäkirjailijat suuret,

mikään ei olisi liian paljon, kenenkään

maineikkaan tuohon asti kuolematon sielu

liian jalo ollakseen uhrini teille, vanhempani!

09.03.2020

MAALISKUUN KUOLEVA ILTA

Tämän päivän hiipuvassa valossa

kietoutuu yhteen lopputalven valo

vuosikymmenten muistoista,

ja nuo hävinneet päivät kadonneine ihmisineen

kutoutuvat tähän olemassaolon

hetkeen, jota tulevat päivät

ovat itse muistuttava valossaan.

Se on oleva himmeä säie rinnalla

kaukaisempien iltojen

kipeän onnen. Aikaan jääneet

sirpaleet itsestämme elävät

noissa hetkissä, aidommat

kuin mitä meistä on tullut

viidentoistatuhannen päivän myötä;

nopein, yhä tummemmin

sinisen vedoin, yöhön

kulkevan taivaan alla.

09.03.2020

TESTAMENTTI

Jaan sieluni kolmeen osaan,

annan Paholaiselle ensimmäisen

ja Jumalalle toisen,

mutta kolmannen annan

tyhjyydelle

välissä kuolevien tähtien.

06.03.2020

VÄKIVALLASTA

Sinä päivänä järvellä

minun olisi pitänyt ottaa sitä

perässä roikkunutta jätkää

niskasta, raahata se laiturille,

piestä ja heittää järveen.

Ei hukuttaa toki, vain piestä,

ja heittää järveen.

Antaa opetus.

Kuinka toisin asiat olisivat,

jos olisin aina tilaisuuden saadessani

lyönyt, enkä niinä harvoina kertoina

kuin niin tein, hävennyt.

Väkivallasta pidättäytyminen

ei ole koskaan auttanut minua,

on vain tehnyt meidän elämistämme

huonompia, ja moni olisi hyötynyt

nyrkistä naamaansa.

06.03.2020

EPIGRAMMI I

Elämästä luomamme kuvitelmat,

joita todellisuus ei koskaan vastannut,

mutta jotka näimme sen pilareina,

pettäessään murskaavat meidät.

06.03.2020

HÄMÄRÄSSÄ

Me elämme näissä hetkissä

välissä pimeyden ja valon,

hämärässä, ennen

auringonnousua varhaisena

toukokuun aamuna,

elokuun pitkässä

iltahämärässä. Ensimmäinen

ja viimeinen tähdistä

pimeyteen, valoon hukkuva,

tuikkii meidän

sydämemme tahtiin -

elämämme, kuolemamme,

syntymämme merkiten.

03.03.2020

TIE VALOON

Tie valoon

käy pimeyden kautta,

mutta valo,

kerran tavoitettu.

antaa pian sijan

hämärälle.

03.03.2020

OI MORSIAN, OI SULHO

Olemme kuoleman omia ensimmäisestä

sydämenlyönnistämme lähtien,

vihittyjä elämän päättävälle

hetkelle, jota kohti jokainen

teko, jokainen ajatus,

jokainen sydämemme kiivas

lyönti, meitä vääjäämättömän

varmasti ohjaa.

Meidän liittomme

kuoleman kanssa

sinetöi sydämenlyönneistämme

viimeinen, suudelma

tyhjyyden edessä.

01.03.2020

JOEN YLI PUIDEN SIIMEKSEEN

1

Kysyn everstiltä (joka

mieleni elokuvassa näyttää

George Clooneylta):

Kannattiko tappaa ne sorsat?

Vaihtaa oma elämäsi

sorsien kuolemaan?

Ja Hemingway vastaa,

haulikkoaan pidellen:

Kannatti, minulle.

2

Elämä elämästä,

kuvitteellinen, todellinen:

Kuoleman edessä ihminen

tekee mitä parhaiten

on osannut; tappaa

vaikka, itsensäkin.

23.02.2019

SULJETTUJEN VERHOJEN EDESSÄ

Miksi raottaa verhoa,

ruskeanmustaa verhoa kuin lapsuuden

varhaisimmissa muistoissa,

nähdäkseen maisema ulkona

tänä aamuna?

Ulkopuolinen todellisuus

ei muuta sisäistä,

vain heittää hetkellisen

valon tai varjon

sen ylle.

Maailma ulkona,

maailma sisällä -

auringonvalo tai harmaat pilvet,

tihkusade tai lumipisaroita tuulessa

- mitä se merkitsee,

onko maa lumessa, paljas,

tai jäässä, ohi

sen hetken

jolloin verhoa raotettaisiin?

18.02.2020

HYVÄ ELÄMÄ

Oletko elänyt hyvän elämän?

Kun olet kuolemassa,

kadutko mitä

olet tehnyt?

Vai suretko

sitä minkä menetät?

Jälkimmäinen kertoo,

että olet elänyt hyvän elämän.

10.02.2020

HELMIKUUN KUU

Tummansinisen aamutaivaan alla

metsän musta reuna

ja lumesta valkoinen maa,

tienreunan katajan oksiiin

takertuneena keltainen kuu

jota erehdyin luulemaan

katulampun valoksi.

06.02.2020

PAITSI

Mikään

ei yllä ylitse

kuoleman

paitsi

suru.

30.10.2020

ISÄ

Kolme vuotta.

Se oli tunteja sitten.

Siitä on ikuisuus.

Olet aina läsnä.

Olet ollut iäti poissa.

Kolme vuotta.

29.01.2020

VEDENPAISUMUS

Puupiirroksesta kolmella värillä painettu

Keski-Suomen tammikuu

linja-auton ikkunoiden takana:

Mustaa, ruskeaa ja harmaata.

Vetiset pellot, kosteat metsät

ja pilvistä loputon tihkusade.

Murtuneen maailman ihmisiä

mustina tikku-ukkoina teiden varsilla

hukkumassa maisemaan, hämärään,

tähän ihmisen itselleen tekemään

vetiseen hautaan. Kukapa

meidät pelastaisi, sokeudessamme

itse itsemme tuominneet.

15.01.2020

KOSKA ME OLEMME HEIKKOJA

Miksi meidän pitäisi olla heikkojen puolella voimakkaita vastaan,

miksi me emme voisi olla voimakkaiden puolella heikkoja vastaan?

kirjoitti oikeistolainen.

Koska me olemme heikkoja,

eivätkä voimakkaat

tule seisomaan rinnallamme toisia voimakkaita vastaan.

Auta, jotta sinua autettaisiin,

kun voimakkaat kääntävät katseensa sinuun

ja alkavat vuodattamaan tekosyitään.

17.01.2020

jumala

ei selviä ilman ihmistä

on kaikkien

uskontojen viesti

31.05.2014

oranssina hehkuva aamuaurinko

polttaa kuuraisen metsän

kylmillä liekeillään

18.01.2014-12.01.2020

Lehdestä luettu paradoksi:

Kuuluisa suomalainen lyyrikko.

23.06.2013

OLET VIRHEIDESI SUMMA

Olet virheidesi summa

ja saavutuksesi

ovat vain multa

joka lapioidaan yllesi.

21.12.2019

PERUSSUOMALAINEN MIES

HO-mot vittuun Tampereelta!

HO-mot vittuun Tampereelta!

Huuto lähestyy halki pimeän Hämeenkadun,

lähde pitkä laiha nuori mies,

hiljaisen väkijoukon keskellä.

Tulee ja menee ohitse,

mies ja huuto.

HO-mot vittuun Tampereelta!

HO-mot vittuun Tampereelta!

Huuto hukkuu joulukuun pimeyteen

kun mietin, eikö tämä isänmaan toivo

tajua, että hänen olisi pitänyt huutaa

HO-mot kyrpään Tampereelta?

21.12.2019-12.01.2020

LOPUN JÄLKEEN

Neonvaloissa lähes autio Hämeenkatu lauantai-iltana

ja kaipaan sinua, tyttö, sitruunan maku

oluesta suussani minä kaipaan muistoa sinusta

sylissäni ja vuoksesi toivon, ettet

koskaan olisi minua tavannut, joutunut

näille veressä kylpeneille kaduille. joilla

tänä iltana viimein tunnen itseni

vanhaksi ja tajuan, että aikani

on ohi vuosien seisoessa ympärilläni

pimeyteen kohoavina muistoina

aikaan rapautuvine seinineen.

21.12.2019-12.01.2020

KAUKAISUUTEEN

Joulukuun tihkusateessa lapsi

itkee junalaiturilla

tahtiin ylityspaikan alaslaskeutuvan

puomin varoitusäänen. Iltapäivä

hämärtyy harmaana

kohti yötä, kiskot

katoavat metsien kaukaisuuteen.

21.12.2019-12.01.2020

TÄMÄ KADOTETTU MAAILMA

Jäätä, loskaa ja sadepisaroita räystäiltä

ja mustilta oksilta sulavaan lumeen:

Maailma ilman teitä,

tämä kadotettu maailma,

jossa liukastumme vesilätäköihin

ja kaikki ympärillä on harmaata,

valkoista ja mustaa.

Miten olemmekaan eksyneet,

luoneet tömän kiirastulen

tai limbon eläville.

21.-31.12.2019

JOULUKUUN PIMEYS

Tähän joulukuun pimeyteen

ja loskaan minä hukutan itseni,

kaikki menneet päivät

kipuna mieleeni tatuoidut

annan neonvalojen heijastuksiin

vesilätäköissä joihin talvi on sulanut.

Nukkukaa, kuoleman raskauttamat päivät,

jotka olette tehneet minusta vanhan.

Nukkukaa, kuten nukkuvat

haudoissaan rakkaani.

21.12.2019

PIMEIDEN VUOSIKYMMENTEN PAINO

Tämä syvenevä joulukuun

vetinen yö, nylje

yltäni piméiden vuosikymmenten paino

ja anna raa'an mieleni tuntea

elämä, kuten se oli

ennen kuin vuodet kirjoivat

kivulla ihooni epäonnistumisteni

tarinan kuolinpäivineen.

Oi joulukuun epätoivoinen yö,

anna minun tuntea elämä

joka on minulta paennut.

21.12.2019

KADOTETTU NYKYISYYS

Mikä olisi voinut olla

ja ei ole eikä ole

oleva, ei mahdollisuuksien

täyttämä van tietoisuus siitä,

mikä olisi voinut olla,

ja jonka olisi pitänyt olla,

kuin kylmä Aurinko

keskellä joulukuun yötä,

murheet ja surut

jäisenä ikuistava,

tähän katoavaan hetkeen

viilletty rosoreunainen haava.

21.12.2019

YÖSSÄ

Oi unohdus, joka kiellät lahjasi

Lethen vettä janoavalta

tänä kylmien muistojen kirjomana yönä 

- julma valtiatar kadotetun kasvot

naamionasi suljet minut

tähän joulukuun yöhön,

ja yhä muistan... 

Elämä on syvään viiltävä,

kuunvalossa valkoisena kimmeltävä terä,

johon veri jäätyy.

21.12.2019

LIIAN MYÖHÄÄN

Miten paljon täytyykään toisten lähellämme kärsiä

ennen kuin me kasvamme aidoiksi ihmisiksi -

liian myöhään heistä monelle.

Heidän palkkansa on omantuntomme

vihlaisu heidän haudoillaan.

22.12.2019

ANTEEKSIANNOSTA

Anteeksianto vaatii toivoa.

Epätoivossa ei ole sijaa aanteeksiannolle.

Älä vaadi ihmisiä,

joilta olet vienyt toivon,

elämään sopusoinnussa kanssassi

kaunaa kantamatta.

29.12.2018

TÄMÄ ELÄMÄ

Emme voi unohtaa,

mutta kerran

maailma

unohtaa puolestamme

kaiken,

meidätkin.

08.12.2019

101 (II)

Tämä maa

ei ansaitse

mitään.

Tämän maan

asukkaat -

voi teitä,

paskiaisia.

Sanoisin:

Painukaa helvettiin,

mutta siellähän me

olemme.

08.12.2019

TSAARI SAULI

Tsaari Sauli hyvä on,

koska paljon saanut on.

Siitä sen me tiedämme,

hyvä tsaari Sauli on.

Mitään meille anna ei

hyvä tsaari Saulimme.

Siksi häntä palvomme

nöyrästi, tsaari Saulia.

Joka paljon saanut on

paljon siksi ansaitsee

ja siksi hyvä on

tsaari Saulimme!

07.12.2019

SUOMI

Epäonnistunut kokeilu,

jonka valheisiin uskottiin

muualla vielä

kun täällä oli ne vaihdettu

jo valheisiin

jossa kaikki on paremmin

Yhdysvalloissa.

07.12.2019

Ei toivoa tälle maalle

tai sen ihmisille:

He sen surmasivat.

itsensä kiroten.

06.12.2019

ITÄMAA

Valhe maaksi

ja millaisia itsensä pettäjiä

ja toisten satuttajia,

sokeita ja julmia

ja omatunnottomia,

sen kylmää jäätä

polkemassa.

06.12.2019

101 (I)

Satayksivuotias, hautaan

valmis kaikki

toiveet häneen asetetut

petettyään.

06.12.2019

Joulukuinen päivä valkenee, valkoista

ja harmaata ja mustaa:

Elämän paletti.

06.12.2019