keskiviikkona, elokuuta 07, 2019

NÄE HETKEKSI MAAILMA

1
Pitkästä aikaa luin Saarikoskea.
Miten helppoa olikaan kirjoittaa runoja,
miten vaikeaa elää tuo elämä,
kuluttaa se pois kunnes
vain runot jäivät,
miehen seisoessa yhä
kauemmaksi jäävällä rannalla,
vaikeana hahmottaa
vuosien takaa.

2
Runoilija lohkoo pieniä sirpaleita itsestään,
tallettaa ne runoihinsa
ja jakaa ne lukijoilleen.
Saa näiden mielet
raskaiksi ajatuksistaan:
"Ajattele hetki minun ajatuksiani.
Näe hetkeksi maailma
minun sanojeni, silmieni kautta."

3
Runoilijan kirous on
ajatuksen vapaudessa,
erossa arjesta;
mikään ei ihmistä murenna
niin kuin aika ajatella,
miettiä. Miettiä
ja ajatella, yksin,
ja yksin kohdata vastaukset.

11.04.2013-07.08.2019
POISSA OVAT SYDÄMET

Sade, kaukainen ukkonen,
ropina pisaroiden ikkunaan
kun usva kietoo pellot;
poissa ovat sydämet
joiden lyönneistä elin
enemmän kuin omani.

Raikas ilma jälkeen
sateen öisen,
aamunkoiton laulu lintujen;
poissa ovat sydämet
joiden lyönneistä elin
enemmän kuin omani.

Kesän vihreys
hehkuu säteissä auringon,
yön varjot haihtuneet;
poissa ovat sydämet
joiden lyönneistä elin
enemmän kuin omani.

Yön varjot poissa,
poissa sade ja ukkonen,
ja silti hämärän kietoma olen;
poissa ovat sydämet
joiden lyönneistä elin
enemmän kuin omani.

31.05.2013-07.08.2019
SARKIAA SYYSKUUN AAMUNA

Syyskuun ensimmäisen aamun harmaa valo,
luen Kaarlo Sarkian runoja,
masennusta sivuille vuodatettuna
viinan voimalla.

Ei tätä kukaan tänä päivänä julkaisisi
ja muutaman pillerin avulla
eivät rumuuden mustekalat
olisi Kaarlon mieltä vaivanneet.

Syyskuun ensimmäisen aamun harmaa valo,
ja kuitenkin maisema ulkona
nähtynä ei vain kautta ikkunan -
myös mielen masennuksen vaivaaman.

01.09.2014-07.08.2019

VAIN KUORI IHMISEN MUOTOINEN

Kokoomuslaisen kuollessa
ei kuole ihminen,
vain kuori ihmisen muotoinen
joka sisällään on
kuonaa kantanut.

Jos loukkaannut,
loukkaannu pois -
mutta tiedä,
ettei kuoret kuonaa kantavat
piittaa sinusta.

10.11.2013-07.08.2019
elämä on pettymys
jos uskaltaa unelmoida
pysähtyä miettimään

13.11.2013
YÖ JA ELOKUU

Viileä elokuun yö,
päivät yhä kesän hehkua,
mutta yöllä
syksy, hämärä
ja kylmä
kietoo maiseman.

03.08.2014
FAABELI KRYLOVIN MUKAISESTI

Sauli-rotta linnoissansa
valtakunnanomenia nakertaa,
kultavuolteillansa vanha
rotta suuret summat kuluttaa,

ja kansa, rähmä silmissänsä,
rottaa katsoo palvoen;
ei koskaan vähemmästä
niin siimahäntää ole kiitetty.

Hyvä meillä rotta herranamme on,
hokee vanhus sokea,
ei se järsi juustoani
niin kuin hiirivaltias naapurin!

Ettei pahaa tee,
siitä kiitoksen rotta saa;
että hyvää tehdä vois -
se unohtunut on!

07.08.2019
KESKUSTA JA KOKOOMUS

Keskusta

Lestadiolainen, kuohittava roskajoukko
hakemassa maallista hyvää miehille
jotka naisia pieksevän uskonnon varjolla
rypevät rahassa, vallassa ja seksissä
jänisten lailla lisääntyen.

Kokoomus

Moukkien puolue, keskiluokan rappio;
kykypuolue jonka johtajat ylpeilevät
lukemattomuudellaan, jonka
kansanpettäjinä narreja ja pellejä
ja urheilijanretkuja teeveestä tuttuja.

06.08.-07.08.2019

tiistaina, elokuuta 06, 2019

KUN TARINANKERTOJASTA TULEE OSA SUUREMPAA TARINAA

Toni Morrisonille(1931-2019)

Hänestä, joka kutoi sanoista lauseita
ja lauseista tarinoita
heijastaen, paljastaen ja
muovaten todellisuutta,
on tullut osa tarinaa
kuoleman kautta
joka on vienyt häneltä sanat
ja vienyt häneltä lauseet,
vienyt elämän
paitsi osana suurempaa tarinaa
jossa jokainen ihmissuvun
oksilta pudonnut lehti
ei ole koskaan poissa,
vaan läsnä kaikessa mikä on
ja mikä on tuleva;
ihmiskunnan elämä
on se tarina, jossa
jokainen on sivuhenkilö
jonka tapaamme pikaisesti,
hätäisesti esiteltynä,
yhdellä sivulla ja
jonka vain muutaman virkkeen
tai korkeintaan sivun luettuamme
hyvästelemme
hänen kadotessaan ihmisyyden
suureen massaan,
vuosien loputtomaan marssiin
Afrikan savanneiksi muuttuvista
muinaisista metsistä
kohti tähtiä
ja ikuisuutta
tämän kosmoksen tuolla puolen.

06.08.2019
UKKOSMYRSKY

Kauan olen ollut vaiti,
kauan ovat sanat etsineet minua
kuin ukkosmyrsky
joka kaukaisuudessa
salamoiden ja jylisten
kertoo saapumisestaan;
ukkosmyrsky joka lähestyy
vain kiertääkseen meidät,
jättääkseen meidät hiljaisuuteen
kunnes sen jyly
taas tavoittaa korvat
ja iskee
taivaat auki.

01.08.2014-06.08.2019
AIKA JA IHMINEN

Aika
veitsen teränä
olemassaolomme kankaan
repii ja hajottaa
riekaleiksi
haalistaa
päivinä

02.09.2017-06.08.2019
VANHEMPANI

Teille, jotka
annoitte minulle
elämän
olen antanut
pettymyksen ja
kuoleman.

06.08.2019
LOKAKUU

Puiden oksilta putoilevat
vesipisarat hämärässä,
maassa lepää sulava lumi
johon hetkeksi
painuvat jälkemme
muistojen lailla,
tulevaisuuden pois pyyhittäväksi.

29.10.2012-18.01.2013-06.08.2019
ELÄMÄN SYKSY

Kevät tuli kerran nopein askelin
kuin omamme sen halki;
mutta pian kohtaamme
elämämme talven
ja kevät ei enää tule meille,
vain kukat ylle tomun
asetettuina kuihtuvat.

23.02.2010-27.01.2013-06.08.2019
YÖN VIIMEINEN HETKI

On yön viimeinen hetki
juuri ennen aamua,
hämärä ja hiljaisuus
ja taivaanrannassa
valon kajastus.

On yön viimeinen hetki,
ja aamu on oleva
täynnä samaa
kuoleman hiljaisuutta
kuin yön pimeys.

Sillä valo
joka on täyttävä maiseman,
äänet jotka ovat kaikuva
sen halki, ovat vain
kalpea muisto siitä mikä oli.

Sillä valo
joka on oleva aamu ja päivä,
äänet jotka ovat kaikuva
niiden halki, ovat vain
kalpea muisto siitä mikä on poissa.

06.08.2019
TÄMÄ TARINA PÄÄTTYI JO KAUAN SITTEN

Mitä merkitystä
näillä myöhäisillä, katkerilla
loppukesän hämärään
hiipuvilla päivillä,
kun teitä reunustavat
kellastuneet, pudonneet lehdet?

Miten yksi menetyksen
vuodenaika eroaa
sitä ennen tulleista,
päivistä runsaista
kuin teitä reunustavat
kellastuneet, pudonneet lehdet?

Tämä tarina
päättyi jo kauan sitten,
ja siitä lähtien
olemme vaeltaneet
tyhjiä kulisseja
lehtien puhjetessa,
pudotessa ja lahotessa.

06.08.2019

maanantaina, elokuuta 05, 2019

KUOLEMASTA JA AJASTA

Kuolemaa ei ole
olotilana,
vain tapahtumana.

Aika
erottaa meidät
maailmasta
sivaltaen
kuolemalla.

Vanha viikatemiehen
sirpin heilautus
ja se mikä
hitaasti tuli olemaan,
ilman tiettyä
tapahtumaa ennen
ja jälkeen tietoisuuden
syttymisen,
se mikä kasvoi
kohdun valtameressä
ja veren kohinassa,
se on poissa.

Poissa ajatusten
sarja, nauha
halki vuosikymmenien
joka oli ihminen,
me.

04.08.2019

sunnuntaina, elokuuta 04, 2019

NÄYTÖKSEN PÄÄTYTTYÄ

Lapsi istuu yksinään keinussa leikkipaikalla
vanhainkodin kupeessa tänä kuulaana iltana,
keinuu köydet natisten edestakaisin, ja
minä luen Yeatsin runoja
ja mietin ihmisiä noiden seinien takana;
olit töissä siellä, äiti,
siellä olit viimeiset kuukautesi, vaari,
ja kaikki kertoo hiljaisuudesta
ja tyhjyydestä niissä tänä iltana,
noissa rakennuksissa
joiden huoneita
on mahdotonta kuvitella
ihmisiä sisällään pitäviksi.
Ne ovat autiuden,
poissaolon leimaamia.
Keltainen kissa hiipii rivitalon
pihan poikki,
hiipii kuin arka ihminen
elämänsä halki
näihin paikkoihin
missä kaikki on ohi
vaikka sydän löisi
ja ajatukset
virtaisivat mielessä.
Lapsi naurahtaa,
kerran, jossakin
kilahtaa auton ovi
ja näissä
tyhjissä kulisseissa
näytös on päättynyt.

04.08.2019
KUOLEMALLA EI OLE VALTAA

Tämän myöhäisen kesäillan kuulaudessa
te olette elossa,
tässä valossa, tässä
hiljaisuudessa tiedän
tyhjien asuntojen olevan täynnä
ja hautojen
olevan tyhjiä.
Tämän myöhäisen kesäillan kuulaudessa
kuolemalla ei ole valtaa
ja te elätte.

04.08.2019

lauantaina, elokuuta 03, 2019

KATKERAT PÄIVÄT

Tähän elämä on tullut:
Tuskaa ja katumusta,
pelkoa että tämä päivä
tai huominen
tuo lisää virheitä,
lisää tuskaa ja
lisää syitä katua.
Tähän elämä on tullut.
kirottu, katkera elämä
virheistä vinoon rakennettu
tuskan ja kadotettujen haaveiden raunio.

03.08.2019
WILLIAM BUTLER YEATS

Nuorena kirjoitin vähemmän,
lyhyitä kirjoja,
sillä nuorella on edessään
loputtomat vuodet,
ikuinen elämä lihassa

ja vanhana en osannut vaieta,
apinan kiveksiä kantaessani,
sillä kuolema oli lähelläni
ja minulla oli kiire
muuttua sanoiksi paperilla.

03.08.2019
ELOKUUN ILTAPÄIVÄ

Taivas ja maisema vanha alankomaalainen maalaus,
"vanhan mestarin" haaleansinistä ja valkoista,
auringonvalo vuosisatojen riisuma kullasta.
Pysähtynyt aika, pysähtynyt maisema hetkeen -
ja vain lasten äänet, kaukaa,
kertovat maailman olevan muuta
kuin kuolleen käden maatuneella pensselillä
luoma harha pysyvyydestä.

03.08.2019
PIMEYTEEN HUKKUU KAIKKI

Pimeyteen hukkuu kaikki,
kosken kohina ja ihminen
joka sen luona pysähtyy,
kuuntelee ja katsoo
miten alhaalla on vesi,
kuin elämän vuodet
kun liian paljon
on virrannut pois.

Pimeyteen hukkuu kaikki,
hukkuu tämä päivä
ja hukkuvat nämä sanat,
hukun minä
ja hukut sinä joka tämän
luet ja unohdat
ennen kuin pimeys
syleilee sinut pois.

03.08.2019
OI SUOMI SYNNYINMAA

Tämä maa ei ole antanut minulle mitään
ellei surua, tuskaa ja pettymystä
lasketa; tämä maa ei ole
saanut minulta mitään,
paitsi vihan, nyt,
kun näen miten sen kömpelöt kädet
ja tyhmät, ilkeät mielet
hakkasivat minusta pois kaiken
mikä olisi minusta voinut muokata
ihmisen, ihmisen joka olisi
tehnyt jotakin, jonkin
pienen teon omalta osaltaan
nostaakseen sen liasta ja sonnasta
jossa se makaa ja rypee,
itseään kehuen ja vieraita,
tyhmänovelasti, pettäen -
vieraskorea kun on
ja vain läheltä
näkee miten tyhjiä ovat sen
lupaukset, omille ja vieraille,
miten kavalia sen puheet
ja miten huoletta
se tuhlaa ihmiset,
paitsi he jotka sen
sisimmän totuuden omaksuen
liassa ja sonnassa rypien,
tyhmänovelat ja ilkeät,
toisiaan kehuen,
ovat sioista tasa-arvoisimmat.

03.08.2019
SURUSTA

Kävelen kauppaan lukien
William Butler Yeatsin runoja,
viimeistä syntymäpäivälahjaa
sinulta, isä.

Suru on kuin tämä tie,
pitkä ja autio,
ja sen varrella matalalla
on virran vesi.

Vailla merkkiä on hauta,
mutta surun ja menetyksen merkit
on terävällä taltalla veistetty
kautta mieleni.

Suru on kuin tämä tie,
pitkä ja autio,
suru on kirja
jota kätesi koskettivat
ja josta sinulle luin
runon tai pari
ja kuolema oli meistä
vuosien päässä
vaikka se jo odotti,
kärsivällinen vieras,
yhden illan ja yön
virheitä.

Turhaan yritti
Yeats kirjoittaa kuolemansa,
turhaan antoi
kartioidensa pyöriä.
Turhaan valitit
minulle kipujasi,
sillä olin sokea 
ja nyt olen
kuolemallasi merkitty.

03.08.2019
KAIKKI MUU ON HARHAA

Ei ihmisen tarvitse elämässä
muuta tehdä
kuin selviytyä se loppuun.

Kaikki muu on harhaa.

Kuvittelet "saavuttaneesi"
jotakin ennen loppua,
ja kuluu vuosikymmen tai pari
hautasi umpeenluonnista
ja lapsenlapsesi ohimennen,
olkiaan kohauttaen myöntävät
ettet kiinnosta heidän lapsiaan;
heille olet vain tylsiä sanoja
joilta sulkea korvansa.

Ei ihmisen tarvitse elämässä
muuta tehdä
kuin selviytyä sen loppuun.

Kaikki muu on harhaa.

03.08.2019

perjantaina, elokuuta 02, 2019

OLYMPIALAISET

Jos teidän mielestänne nykyajan olympialaiset
eivät noudata kaikessa kaupallisuudessaan
antiikin esikuvansa henkeä,
niin tietäkää, että
koska Syrakusan valtiaat
tarvitsivat mainosta jalostamilleen
ja kauppaamilleen aaseille,
lisättiin Olympian kisoihin
aasienajokilpailut
Syrakusan tyrannien voittaa
ja runoilija Pindaroksen
oodeillaan mainostaa.

02.08.2019
MAALAISIDYLLI SÄRKYY

"Ei Jalo, Jalo ei" sanoo kireällä äänellä
keski-ikäinen, tukeva mies
vihreässä paidassaan ja shortseissaan,
pilvisellä säällä aurinkolasit silmillään
olevan hieman nuoremman vaimon -
lastenkärryjä työntävän - tuijottaessa
päättäväisesti eteenpäin; sillä koira
haluaisi tehdä tuttavuutta
ja edessä kolmipyörällä polkeva lapsi hymyilee,
mutta vanhemmat pilvisessä elokuun illassa
menevät niin lähellä jalkakäytävän reunaa
kuin voivat - luenhan vieraskielistä kirjaa
kävellessäni heitä vastaan
ja voin olla siten vaarallinen...

02.08.2019
OLEMME PETTYNEET TOISIIMME, MAANI JA MINÄ

Jos olen ollut pettymys maalleni,
sitä suurempi pettymys
se on ollut minulle
ja epäonnistumiseni sen silmissä
on vain heijastus
sen epäonnistumisesta edessäni.

02.08.2019

torstaina, elokuuta 01, 2019

VAILLA VASTARAKKAUTTA

Ihminen kaipaa jumalan luo,
mutta mitä tekee jumala ihmisellä,
kaikkivaltias, alfa ja omega?
Ei yhtikäs mitään,
sanoi jo Epikuros,
ei yhtikäs mitään.

Jumala keskittyy
tarkastelemaan täydellistä
eli itseään, sanoi Aristoteles,
ja sufimystikoille
maailma on vain peili
Jumalan kaikkivaltiaassa kädessä.

Ihminen kaipaa jumalan luo,
mutta mitä tekee tosi jumala ihmisellä?
Jumala jota ei ole alennettu
upporikkaaksi tositeeveetähdeksi
joka tarvitsisi egonsa vuoksi
tuulipukukansan ihailua?

Ei yhtikäs mitään.

01.08.2019
ESITYS ON OHI

Maisema on kuollut
ilman ihmisiä
jotka kerran
tekivät siitä
elävän meille.

Ilman heitä
se on vain
laaksoja, peltoja,
metsiä ja järviä,
taloja heiteltynä
sinne ja tänne,
teitä vedetty
minne sattuu.

Ilman ihmisiä
jotka tekivät
maisemasta omansa,
joiden kautta
maisema sai elämänsä
ja olemassaolonsa meille,
maisema on vain taustamaalaus
jonka edestä
näyttelijät ovat poistuneet.

Mitä me välitämme
siitä enää,
kun näyttelijöiden
askeleet ovat vaimenneet,
kun heidän äänensä
on sammunut iäksi,
kun he ovat poissa
ja me olemme yksin
esityksen päätyttyä?

01.08.2019
KUOLEMA HEINÄKUUSSA

Mustia höyheniä maassa
puisen pöydän luona jota metsikkö valtaa.
Siihen päättyi jonkin linnun elämä.
Ehkäpä näiden ruosteisten
keinutelineiden, umpeenkasvavien
hiekkalaatikoiden luo
joskus päättyy ihmisen elämä.
Kissa kulkee pitkin pöydän kantta
ohi Pindaroksen oodien
keskelle vihreitä, raskaita oksia.
Ehkä se oli lajitoverisi, ehkä
se oli kettu joka jätti
mustat höyhenet -
kuoleman käyntikortin.
Illasta tulee vielä hämärä yö,
heinäkuu kuolee pois
kuin metsikköön raahattu varislintu.

01.08.2019
Elokuu alkaa:
Äänetön, valoton yö,
vaiennut tuuli.

01.08.2019

keskiviikkona, heinäkuuta 31, 2019

YLÖSNOUSEMUS KUOLEMAN HALLITSEMAAN ELÄMÄÄN

Vaikeimpia ovat aamut, tai milloin sitä herääkään,
kun palaa tietoisuuteen ja tietoisuuden
myötä tuskaan, kun mieli
täyttää sen palapelin, maailman
jossa elän ja puuttuvat palat,
ammottavat aukot -
ja selittää,
miksi ne ovat siinä.
Te olette kuolleet
ja joka aamu
minun on rakennettava olemassaoloni
teidän poissaolonne ympärille,
menetykseni ympärille,
syyllisyyteni ympärille.
Tietoisuuden ylösnousemus
kuoleman hallitsemaan elämään.

18.07.2019
REPOSAAREN HAUTAUSMAAN PORTAAT

Niin tasa-arvoinen maa että
vuorineuvoksetar sai omat portaat,
ettei tarvinnut kävellä vuorineuvoksen haudalle
ohi liian monen vähempiarvoisemman
ihmisen leposijan.
Pienemmästäkin sitä
vuorineuvoksen leski loukkaantuu.

18.07.2019
PORI

- Jama, missä sä oot! Jama, missä sä oot!
huutavat juovuksissa olevat teinipojat
kadulla kello neljän aikaan aamuyöstä.

- Pitää olla kohtelias, sanoo yksi pojista,
ja he huutavat yhteen ääneen,
entistä kovemmin:
- Jama, missä sä oot! Jama, missä sä oot!

Herättävät pikkupojan, joka alkaa itkemään.

18.07.2019
KAKSI RUNOA SIANPÄÄSTÄ

HELSINKI

Sellainen kaupunki,
että sian päällekin on
siellä pystytetty patsas.

SUOMI

Niin kovasti rakastivat
joulukinkkua valitsijamiehet,
että tekivät sian
päästä presidentin.

18.07.2019
ERÄS KOTIMAINEN KIRJAILIJAKOHTALO

Heti lyseon jälkeen porvarisperheen lapsi
saa suojatyöpaikan perheen firmasta,
alkaa kirjoittamaan kun ei tarvitse
tehdä töitä ja on aikaa. Tulee
kansallisen kirjallisuuden suurmieheksi,
valittaa suomalaisten kirjoittavan
pöytälaatikkoon huonon itsetunnon vuoksi.
Kuolee. Pölyttyy kansakunnan kirjahyllyn päällä.

18.07.2019
IHMISEN LOGIIKKA

Anna minulle syy elää,
niin kuolen sen puolesta.
Ihmisen logiikka.

18.07.2019
IHMISEN ELÄMÄ

Jokaisen ihmisen elämä on
yritys takertua ajatukseen kestävästä
tämän murtuvan, murenevan
elämän tuolla puolen.

18.07.2019
TOIVON TUOLLA PUOLEN

Jokainen sanamme sanotaan kuoleville.
Jokaisen sanan lausuu ajassa tuhkaksi,
mullaksi muuttuva suu.
Kuoleva puhuu kuoleville
ja kallon, aivojen vankilassa mieli
yrittää tavoittaa ikuisen harhaa
olemassaolon tuolla puolen.

18.07.2019

tiistaina, heinäkuuta 30, 2019

MARSALKKA

1
Niin monta marsalkalla ratsastajaa,
että katkeaa vielä sen selkä
vaikka on pronssista valettu.

2
Sellainen on patsas
kuin oli mies ja myytti,
sisältä ontto,
kevyempi kuin olisi luullut.

3
Suitset se tarvitsee suuhun
kuollutkin marsalkka, että menee
siihen suuntaan mihin on
ratsastajan matka.

18.07.2019