.jpg)
Leda, kuin siveltimellä
eloon herätetty marmoripatsas
kamppailee vahvoin käsin
joutsenta vastaan.
Ja miksi ei kamppailisi?
Kuvitelkaa itse joutsenen
käyvän päälle
ja vaikka kuinka jumaluus
pilkahtaa linnunsilmissä,
ette kai levitä reisiä
ja anna sen käydä päälle
ja astua,
vaikka kuinka olisi
Olympokselta lentänyt
naimaan. Ja hetken
Leda pitää etäällä
kaiken tulevan,
oudon raskauden,
oudon täydelliset lapset,
kymmenvuotisen sodan,
palavat katot
ja luhistuvat seinät,
muurit murenemassa
aikaan.
Ja sitten käsi antaa periksi,
vahva vartalo taipuu
ja joutsen
siittää verisen tarun
siipien lyödessä
ja Leda lyö, repii
eläimen hahmoa
eläimellisemmän jumalan yltä,
valkoiset höyhenet käsissään
hän tuntee elämät
jotka asetetaan sisälleen,
kohtalot, ja itkee
valkoisten siipien lyödessä,
marmoripatsaansa
murtuessa
valkoisten siipien alla.
14.-15.07.2026
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti