NÄKKI

Olin kirjoittamassa

toisen runon, auringonvalosta

ja keväästä, mutta mennyt

suru, mennyt ja ainaisesti

odottamassa, näkki,

nykyisyyden

tumman, tyynen veden

alla, nousi ja otti sen minkä

mieleni sepitti, vei kuin lapsen

hukkumaan, ja jätti

surun askeleina mielen

kosteaan hiekkaan.

12.04.2026