Ikkunoiden takana on aamuyön pimeys.
Yöllä kuulemani sateen ropina on vaiennut.
Äänettömyys vallitsee ulkona,
täällä sisällä kahvinkeitin naksuu
yhdessä näppäimistön näppäimien kanssa
minun kirjoittaessani.
Aivan pian aion hälventää tuon tietämättämyyden
ulkona vallitsevasta säästä,
käydä katsomassa, onko posti tullut
ja miettiä,
koska näen seuraavan kerran
kirkkaat tähdet ylläni.

(Kirjoitettu 10.12.2000)