Rilke lässyttäen kirjoitti,
kuinka ihana on Kuolema
ja kuinka Tuonelassa
on ilo olla, kun Herra jne.
           
Olisipa jokin silloin
eteen Rilken laittanut
kuvan siitä miltä näytti
tulevaisuudessa hänen
oma hajoava ruumiinsa.

Ja antanut kokea edes
ohikiitävän hetken,
mitä tuskia jopa
kreivittärien elättirunoilija
joutuu kärsimään ennen
kuin astuu tyhjyyteen.