Annetaan ihmisille sekä, mikä keisarin on

ja myös se, mikä jumalan on.

Mammonan, vallan ja hengen vallankumous.

28.10.2015

Mikä on ihmisen velvollisuus ihmistä kohtaan

Ei kenelläkään ole oikeutta olla tietämätön

sorrosta ja vääryyksistä, kärsimyksestä

joita ihmiset toisilleen aiheuttavat.

Siihen ei ole ihmisellä oikeutta,

silmien ummentamiseen, korvien sulkemiseen

kun toiset kuolevat hänen edessään.

Ihmisyys vaatii inhimillisyyttä,

ihmisyys vaatii sorretun ihmisen rinnalla seisomista

ja hänen tuskansa nostamista kaikkien näkyville.

27.10.2015

Sorretun veri on halpaa maalia,

sortajan veri virtaa

puhtaana kultana.

27.10.2015

Kuoleva valo taivaanrannassa,

hämärän verkko kudottu, syvenee

katseen etsiessä ensimmäistä tähteä

pakkasen kylmässä hehkussa.

Kaukainen valo vuosien takaa

muisto tähdestä, tyhjistä avaruuksista.

27.10.2015

Mitä teidän pitäisi olla aikuisina lapset

Ole ihminen, ole inhimillinen.

Näe toiset ihmisinä, kohtele heitä ihmisinä.

Odota ja vaadi heiltä samaa.

27.10.2015

Piti taas kirjoittaa jotain viisasta ja syvällistä,

kirjallisen kuolemattomuuden portit särkevää,

mutta niin vain hammassärky ja

tikarinterävät muistot iskevät kuin senaattorit Caesaria;

se kuningastie päätttyi verilammikoon,

tämä runo pilleriin ja hammastahnaan,

mielen siltaan vuosien taakse, katumukseen.

27.10.2015

Lokakuukin pian ohi, syksy

ja kohta taas arvuuttelu,

koska oikea talvi alkaa,

lumi ja hiihtokelit -

muutama viikko tammikuussa

ja sitten pitkä kukaton, silmuton kevät,

muuttuvan ilmaston lahja.

27.10.2015

Elämä kuin syksyn tuulet,

koleat, voimakkaat,

pohjoisesta puhaltavat.

27.10.2015

Oli.

Ei enää ollut.

Unohdettiin.

Ei ollut koskaan ollut olemassa.

27.10.2015

Valo herättää

loppusyksyn maiseman

eloon.

26.10.2015

Tämänkin päivän sinä olet unohtava

niin kuin maailma

on unohtava sinut.

26.10.2015

Mitään ei voi koskaan aidosti saada anteeksi,

mutta aina on pyydettävä anteeksi,

osoitettava että on inhimillinen,

että omaa omatunnon,

yrittää ottaa toiset huomioon vaikka satuttaa.

On yritettävä olla ihminen,

kaikesta tekemästään ja sanomastaan huolimatta,

huolimatta kaikesta mitä ei ole tehnyt toisten hyväksi.

24.10.2015

Unohdettu jo kuollessaan,

mutta mitäpä hän siitä,

nyt enää.

24.10.2015

Aamu, pilvikatto kadonnut jonnekin aamuyöstä,

taivaanrannassa purppuraa

vastapäätä auringonnousua

jonka edessä pilvet ryhmittyvät uudelleen.

Tuuli tauonnut, tyyntä, koleaa,

lokakuuta. Pitäisi kaivaa jostakin

esiin pari sukkua, laittaa kengät jalkaan,

mennä kokeilemaan miltä aamuilma

tuntuu keuhkoissa.

24.10.2015

Yöllä luin vessassa Sibiun tytölle,

koiratarhan portin yli pentuna pussissa heitetylle,

Saarikosken Katselen Stalinin pään yli ulos

-kokoelmaa; neljä ja puoli sivua se kesti,

Reykjavikia, sitten lähti pois. Eihän

siinä paljon tapahtunut, Saarikoski joi viinaa,

mietiskeli vallankumouksia jotka jättävät vallan,

eihän koira sellaista pitkään viitsi kuunnella.

24.10.2015

Hakkuuaukean tuolla puolen

autojen virta,

metallikehikoissa ihmisiä

joilla on päämäärä,

isolla peellä.

Sen jätin taakseni

kauan sitten; nyt

ulkopuolinen, katselemassa

yhteiskunnan rattaita

pyörimässä syksy-illassa.

23.10.2015

Lokakuinen iltapäivä

Vetinen maa,

lehdettömät koivut ja haavat

kuin pukemista odottavat vanhukset

jotka saavatkin valkoisen sairaalapeitteen.

23.10.2015

Lehtensä pudottaneiden nuorten koivujen takana

kalpeana järven selkä,

harmaat pilvet

ja kun käännyn, aivan vähän,

teidän hautanne.

23.10.2015

Che Guevara

Lueskelen Saarikoskea vuodelta 1969,

valittaa vallankumouksen kuolleen Chen mukana

ja yhä vielä, vuonna 26

jälkeen Berliinin muurin murtumisen

kaduille tapetaan nuoria joiden

seinillä on Chen kuva, uusia

marttyyreja, uusia vallankumouksia,

uutta verta vanhan perään

kunnes maailma muuttuu.

23.10.2015

Äidille

Niin monta vuotta, niin monta päivää,

sekuntia, kierrosta ympäri Auringon

ja Kuun ympäri Maan ja silti,

silti äiti, se oli ja on aina oleva

hetki sitten, kuolemasi...

23.10.2015

Sadetta, tuulta

lokakuun yö -

päivä vaihtuu toiseen

sadepisaroiden tahtiin,

sumun keskellä tähtinä

oranssit katuvalot.

23.10.2015

Lähteä aamulla syksyisille vesille

kietoutua sumuun veneen hiljaa lipuessa

yhä syvemmän pimeyden ylle

kietoutua ja kadota kalpeassa valossa

18.10.2015

Sinä heinäkuun iltana olimme uimarannalla

ja hiekalla leikkiessään sisarentyttäreni

löysi rannalta sinne nostetun elävän kotilon

jonka laitoimme takaisin veteen

ja nyt kun hän on paranemassa

keuhkokuumeesta minä mietin sitä

lokakuun pimeydessä

pelastavaa vettä sen läpi kuultavaa santaa

18.10.2015

Syksy, puut riisuutuneet

kylmien tuulten hivellä

kaarnaisia kylkiä.

18.10.2015

Ainoa asia,

jota me todella tarvitsemme

on toivo.

17.10.2015

Kolmas Intifada

Kaikki on hyvin

kunhan

sorretut alistuvat,

eivät nosta kättä vastustaakseen,

eivät puolustaakseen.

Kaikki on hyvin,

kunhan

sorretut ottavat iskut vastaan,

kaatuvat ääneti,

kenenkään näkemättä.

Kaikki on hyvin,

kunhan

sortajalla on kaikki hyvin,

kädessä verinen ruoska.

Niin hän uskoo,

niin sanovat hänen ystävänsä,

he jotka

sorrettuja syyttävät siitä,

etteivät hiljaa alistu.

16.10.2015

Pisimpään lahoavat

puista suurimmat.

Niin ihmisistäkin.

16.10.2015

Duluoz 1967

Jack Kerouacille(1922-1969)

Maailma on muuttunut,

eivätkä asiat ole enää niin kuin ennen, 1935,

minä olen muuttunut

ja unelmani ovat muuttuneet mullaksi,

niistä on noussut, kukoistanut ja kuollut

uusia unelmia,

ja viimeinen unelmani on pullo kädessäni,

ja neste kurkussani,

ja sanani ovat miehen sanoja,

kirjailijan sanoja,

joka on menettänyt

menneisyyden

nykyisyyden

ja tulevaisuuden,

ihmisen sanoja

joka seisoo jo oven suussa,

valmiina lähtemään, mutta

kääntyy ja puhuu viimeisen kerran,

puhuu viimeisen kerran

menneisyytensä eläväksi.

04.10.2015

Syysmyrskyn jälkeen

Kolme metriä vanhaa, lahoa koivua

kohoaa soratien vieressä,

latva lojuu kesantopellolla tien tuolla puolen,

lehdettömät oksat kohoten

vasten taivaanrannan tummansinistä.

Puut kaatuvat kuin muistot,

yhtäkkiä ydin, elävä tunne

on poissa ja jäljellä on

heikko muisto, menetys

läsnä nykyisyydessä.

03.10.2015