Jerusalemin tiellä

Aasisi pysähtyy, se haluaa lähteelle juomaan.

Anna sen johdattaa sinua,

tyydyttää janonsa.

Juo itse kirkasta vettä,

eikö sinun ollutkin jano?

Lähteen vierellä oliivipuut suovat

suojan päivän hehkulta;

istahda niiden varjoon ja lepää, matkalainen

- Jerusalem väkijoukkoineen ja

palmunlehvineen, aavistamasi

kohtalo, kyllä odottavat sinua.

Anna kumppaniesi viettää

rinnallasi vielä tämä yö.

30.-31.12.2016

Eme Saikoo(1787-1861)

Niin hieno runoilija,

ettei edes pudonneita lehtiä

voinut haravoida itse,

kirjoitti sen sijaan runon

siitä, kuinka käski

toisen haravoida.

30.12.2016

Matteus, Markus, Luukas ja Johannes

Evankeliumeita lukiessasi pitkästyt,

koska ensimmäisen luettuasi

tiedät, miten tarina päättyy -

olisi edes yksi heistä

voinut päästää Jeesuksen

pakenemaan ristiä;

jättänyt hänet ylösnousematta,

kuoleman arvoituksen syliin,

tai ylösnousemuksen jälkeen

kääntämään selkänsä kohtalolleen

ja opetuslapsilleen,

suuntamaan pois Jerusalemista

kohti vapautta

jättää kohtalonsa täyttämättä.

30.12.2016

Ennen kuin meidät lohkaistaan irti todellisuudesta

Jokainen uskoo omaan kuolemattomuuteensa,

näkee maailman itsensä osana.

Sukupolvesta toiseen.

Emme kykene ymmärtämään,

miten maailma voisi olla olemassa ilman meitä.

Kuolemankin edessä.

Miten vaikeaa on meidän ymmärtää

se lopullinen pimeys

joka syö olemassaolomme.

Olemme vain multaa tulevaisuuden käsissä,

kellastunut luu,

valokuva josta kukaan ei enää tunnista meitä.

28.12.2016

Jemeniläinen hymy

Hän hymyilee, 

tuo jemeniläinen lapsi,

jonka hiiltyneet huulet

ovat väistyneet valkoisten,

täydellisten hampaiden tieltä

palaneilla kasvoilla.

Hän hymyilee

kärsimyksen ja kuoleman hymyä

maailmalle joka ei välitä.

27.12.2016

Oi elämä, joka

hedelmäsi laitat

aina ylimmille oksille,

pettävien ja lahojen yläpuolelle.

27.12.2016

Luen Izumi Shikibun runoja

yönä, jonka halki yksikään rakastaja

ei saapuisi runon tuomana,

tuulen ja sateen riepottelemana

yli jään.

27.12.2016

Elämän varrella,

lopussa

hautoja.

26.12.2016

Vesipisaroiden ripinää jouluaattona,

lätäköistä kimmeltävät tienvarren natriumtähdet

ja haudalla kynttilän valo

ei valaise nimeä,

pimeään hukkuvaa,

sisimpään kaiverrettua

avainta olemassaoloon.

25.12.2016

Sanojen terävät naulat, itse taotut,

lihan läpi puuhun lyödyt,

se tavallinen ristiinnaulitseminen

kun rakkaudesta on itänyt viha.

11.12.2016