Mies joka ei oppinut mitään

Imre Kertész

loi uran ja sai Nobelin juutalaisten kärsimysten,

niiden aiheuttaman henkisen taakan kuvaajana,

mutta Israelin palestiinalaisille ja libanonilaisille aiheuttamista kärsimyksistä

hänellä on sanottavana vain tämä:

"Israelilaiset voivat tuntea isänmaallista ylpeyttä teoistaan."

Niin paljon kärsinyt,

niin paljon kärsimyksestä kirjoittanut

ja kieltää kärsimyksen,

ylistää kärsimyksen aiheuttajia.

Ei ole oppinut omasta elämästään,

juutalaisten kohtaloista

mitään.

31.12.2015

Jaettu rakkaus, jaettu kuolema

Rakkausruno kuolleelle aviomiehelle,

toisen naisen viereen haudatulle,

etsii jälkeä unista ja uskosta, epäilee

ja toivoo, mutta kenen rinnalla,

kenen rinnalla jos jokin varjo tai sielu

tuonpuoleisessa yhä säilyy ja muistaa?

Mikä sirpale tai ehyt mielen kuva

heijastuisi kuolemassa,

kumpi rakkaus kantaisi yli kuoleman

tyynen ja kolean veden -

nuoruuden vai vanhuuden palo?

Kahdet luut rinnakkain lepäävät,

kolmannet erossa;

voiko kuolemassa kolme mieltä

rinnakkain jakaa sen unohduksen

tai ikuisen elämän,

varjojen lepattavan olemassaolon,

vai onko yhden miehen rakkaus

kuolemassakin vain yhden naisen?

Aale Tynnin(1913-1997) runon kokoelmasta Vihreys(1979) innoittama. Runon muut henkilöt ovat runoilija P. Mustapää eli Martti Haavio(1899-1973), joka haudattiin ensimmäisen vaimonsa Elsa Enäjärvi-Haavion(1901-1951) viereen.

huominen on kaiken velkaa

eiliselle

joka omaa sille

anteeksipyynnön

25.12.2015

unohdetut vuodet

hiljaiset vuodet

elämä joka kului pois

kuten jokin halpa

ja helposti korvattava käyttöesine

25.12.2015

Loputon ilmastonmuutoksen syksy,

vesisade halki joulukuun

alastomien peltojen,

harmaiden tuntien.

21.12.2015

Tämäkin päivä

eilisen odotettu huomen,

huomisen unohdettu mennyt.

21.12.2015

Laskettuani Wang Wein runojen käännöskokoelman kädestäni

Juon kitkerää kahvia, Wang Wein teeskentely

köyhän erakon elämästä

ärsyttää minua tuhannenneljänsadan vuoden halki.

Tämän maailman rikkaat

tahtovat viedä vähäosaisilta jopa köyhyyden

maaseudun huvimajoihinsa.

14.12.2015

Viimeinen hämärän hetki ennen pimeää -

taivaanrannassa aivan metsänrajan yllä

heikko kullan kajastus, katoava päivä.

14.12.2015

Kuura koristaa

vihertävät pellot

joulukuun aamuna.

14.12.2015

Jokaisen pilvisen yön

maan yllä loistavat tähdet.

13.12.2015

Kuolema tekee profeetoista kuninkaallisia:

Buddha, Jeesus, Bodhidharma

ja niin edelleen -

prinssejä ja kuningassukujen versoja tomuna.

13.12.2015

Myrskyn jälkeen

Myrskyn maahan paiskaamat paksut, monihaaraiset

 koivujen ja mäntyjen oksat,

ylhäisiltä asuinsijoiltaan ilmasta tuhoonsa syöstyt,

apua pyytäen ojentuvat kohti taivaallista kotiaan,

jonka sylissä ne eivät enää taivu

sen tuulten kerran ne murrettua.

13.12.2015

Unohdun lukemaan hämäränä sunnuntaiaamuna

Anthony Trollope johdattaa minut harhateille,

pöydällä odottaa levitteetön voileipä -

juustoa, kurkkua, jääsalaattia ruisleivällä -

kahvinkeitin tirisee ja vieressä kaksi koiraa

röhnöttää kyljellään kun viisarit pilkkovat aikaa,

kun minuutit ja sanat sekoittuvat, virtaavat.

13.12.2015

Harmaa, musta ja valkoinen

tämän joulukuun päivän värit

maisemassa.

Ei tuulta, ei ääniä, ei sadetta.

Kaikki on pysähtynyt hämärään,

viiteen tuntiin öiden välillä.

13.12.2015

Runoilija Wang Wei luonnon keskellä

Wang Wei nostelee viinilasiaan virran varrella,

ei koskaan puhu puunhakkaajien kanssa

joista kirjoittaa, pääkaupungin korkea herra

jalat virtaavassa vedessä, palvelijat

juuri kuvan ulkopuolella odottamassa käskyjä.

Mielessään hän tekee runon, maalauksen,

poistaa ja lisää, tämän maakartanon valtias.

13.12.2015

Tyyni järvi, auringonlaskun punainen

vedessä, airot nostettuina

lipumassa yksinäinen vene

halki joulukuun iltapäivän hiljaisuuden.

13.12.2015

Pellolla kasvaa vihreä ruoho,

kävelytiellä sateen, pakkasyön jälkeen

kuolleita kastematoja.

Joulukuun yhdennentoista päivän aamu.

11.-13.12.2015

Eräs ihmistyyppi

Katselen videota, jolla esiintyy ihminen,

jonka mukaan on tuomittavaa sanoa

"Kuolema Israelille! Kuolema Amerikalle!"

"Sellaisten ihmisten maahanpääsy täytyy estää!"

Mutta hänen mukaansa,

hänen kaltaistensa mukaan

Israelin ja Yhdysvaltojen harjoittama tappaminen ei ole tuomittavaa,

ei kiduttaminen, ei etninen puhdistus, ei rotusorto.

Sana on heille tappamista pahempi,

vaikeneminen tärkeämpää kuin tappamisen lopettaminen

- johon silmien sulkeminen tarjoaa paremman ratkaisun.

He pitävät itseään hyvinä,

hyvinä länsimaisina ihmisinä,

hyvinä kansalaisina,

hyvinä kristittyinä.

10.12.2015

Alussa olemme

mahdollisuuksien runsasoksainen,

kiihkeästi joka suuntaan kasvava pensas,

josta elämä karsii esiin meidät,

supistaen ja leikaten

kunnes viimeinen oksa on yksin

ja siitä putoaa viimeinen lehti.

01.12.2015

Dino Barberinille ja Said El-Saidille

Istun tuolilla terveyskeskuksessa, sairaanhoitajan puheilla

ja seinällä lasten juliste, näen siinä iloisena hymyilevän

dinosauruksen jonka kuvan yhteydessä lukee

"Dinolla... on donitsi!" Voi Dino, kissasi

kirjan päällä edessäsi, ja muistan Saidin nukkumassa

pienen koiransa kanssa sohvalla, peittoon kääriytyneenä,

muutama päivä ennen kuolemaansa.

Sinun viimeinen viestisi oli "Nähdään huomenna",

ja huominen tuli, eikä tuonut enää sinua mukanaan.

Vain muutama tunti viestistäsi, ja huominen oli

ikuisesti poissa, vain sinä ja kissasi, kirja

ja elämäsi oikeudenmukaisuuden ja vapauden puolesta.

Tänään kävelen pois täältä, sateiseen iltapäivään,

marraskuun pimeyteen ja huomiseen, ja kerran

joku lähettää minusta valokuvan, ja olkoon siinä

koira tai kissa ja kirja, ja peitto, ja pehmeä sohva

väsyneen ihmisen seurana ikuisuuteen.

30.11,-01.12.2015

Huomenna olemme poissa,

tänään yhä täällä,

osa maailmaa,

atomeja ja molekyylejä

tietoisuudella raskautettuja,

tuomittuja. Huomenna

olemme poissa,

tietoisuus on sammunut,

poissa kaikki pelot,

haaveet ja muistot

ja toiveet, poissa kaikki

ja tänään, tänään yhä

ihmettelevä, kyselevä

osa maailmankaikkeutta,

pieni tieteellinen ihme

jonka on vaikea uskoa

omaan kuolevaisuuteensa.

01.12.2015

meidän vartaloissamme

elää jo kuolemamme

valmistellen

poismenomme hetkeä

30.11.2015

ei tämän pimeyden

tarvitse koskaan päättyä

haalean valon

koittaa

30.11.2015

Juon haaleaa kahvia, luen runoja

sekalaisista kokoelmista, vilkuilen välillä

jalkapalloa televisiosta

ja kaiken yöllisen pimeyden keskellä,

yhtäkkiä, haluan lakata, tuosta vain.

30.11.2015

Eläminen on aikuisuudessa

lapsuudessa ja nuoruudessa omatun

menettämistä.

29.11.2015

Huomisen minä annan tulevaisuudelle

ja menneen minä pidän itselläni.

29.11.2015

Carus

Elin elämäni tehden hyvää

ja pitäen toisista huolta,

ja lopussa

kaikki hylkäsivät minut

kuolemaani.

Kaikki.

26.11.2015

Elämä on sammuva valo,

kuolema musta välähdys.

26.11.2015

Elämä on yritys unohtaa,

että me kuolemme.

Sulkea silmämme

siltä päivältä,

jolloin me emme enää ole.

26.11.2015

Laita kristitty ristille

ja lyö naula vielä kielenkin läpi,

jos se ei muuten ole hiljaa.

15.11.2015

Ei ole koskaan kylvetty

elämän siementä,

joka ei olisi muassaan kantanut

kuolemaa.

15.11.2015

Marraskuu, pitkä pysähtynyt

hiljainen hetki

kuolevan vuoden muistolle

ja sille, mitä

se meiltä vei.

15.11.2015

Synnistä ja hyveestä

Rikas mies kertoo televisiossa,

että köyhien ahneus on synti

joka on tuhonnut Suomen talouden

ja että vain rikkaiden ahneus, hyve,

voi sen pelastaa,

ja toimittaja nyökyttelee.

12.11.2015

Marraskuun 10., iltapäivä

Pilvet peittävät taivaan kauttaaltaan,

tuuli on tauonnut,

sade on tauonnut.

Jokin muukin, sanoiksi pukematon, on tauonnut.

Linnut putoavat taivaalta katseeni halki

lintulaudalle, jota en näe ikkunastani,

kohoavat voimakkain iskuin,

harmaina ja mustina pois maailmastani.

Mitä muuta en näe?

10.11.2015

olet oman

elämäsi

uhri

09.11.2015

päivän alkaessa pimeys hiipui

hämäräksi, josta nousivat

varjot ja sumu

päivän päättyessä varjot ja sumu

syvenevät hämäräksi,

joka kutoo pimeyden

kahdeksan tuntia

harmaata valoa

päivä

09.11.2015

enkö antanut vuosien kiertyä pimeyteen

vain pelkojeni vuoksi jotta en niitä olisi kohdannut

annoin kaiken pois kunnes vain ne jäivät

ja menetyksen kalvava tyhjyys

09.11.2015

Sormi, jolla naputtelen runoni

elektroniseen olemassaoloon,

puskee pientä virtaa kirkasta mätää haavasta...

Sattumaa, vain yksityiskohta

kuin naula seinällä

johon ripustaa symboliikan

kun sen on ensin keksinyt...

09.11.2015

Marraskuinen iltapäivä, pilvinen ja hänärä

näyttämö ihmisen olla mitä syksy hänestä tekee:

Viluisen ja sisäänsä käpertyneen, pienen,

matalana matalan taivaan alla kulkevan.

Elämän kulku mutainen puro,

maailma hävittäjälentokoneen kaukainen jyrinä,

pilviin hukkuva harmaa runko.

Jonnekin tästäkin pitäisi mennä, edes huomiseen.

09.11.2015

Hannu Salakka(1955-2003)

Katselen kuolleen runoilijan mustavalkoista valokuvaa vuodelta 1989.

Mietin enemmän kuin muistelen, kuka tai mitä olin itse tuona vuonna.

Vihreäkantisia vihkoja, joihin kirjoitin nyt kadonneita pastisseja.

Ja tämä nykyistä itseäni nuorempi runoilija puolivälissä uraansa,

tukka kuin olisi ollut diskoon lähdössä, oudosti. Toinen maailma.

Luin yhä Leinoa, Sarkiaa - Saarikoski oli vasta osunut käteen,

kaikki muu moderni yhä löydettävissä, häntä myöten,

jonka viimeistä runokokoelmaa lukiessani kaksi vuosikymmentä myöhemmin

tiesin sen kuolevan kirjoittamaksi, vaikka hän eli vuosia sen jälkeen;

mutta merkki oli siinä, kuoleman jälki sivuille painettu.

09.11.2015

omistuskirjoitus

nämäkin valheet

sinulle

rakkaudella

09.11.2015

Kun yö kutsuu,

anna sen

kutsua turhaan.

Se lupaa

kylmän kuutamon,

kostean maan.

Päivän kutsu

tulee olemaan

suloisempi.

Seuraa sitä

sinulle luvattuun

rauhaan.

Uneen lämpimällä

nurmella puiden

varjossa.

15.02.2014-09.11.2015

kaiken

minä pyyhin

pois

09.11.2015

Oppimattomuudesta etuoikeutena

Keisarillisen Kiinan virkamiesjärjestelmässä

lukutaidottomuus oli aikanaan aatelin etuoikeus;

sait suoran virkanimityksen ilman kokeita,

ja lukutaitoiset hoitivat käytännön työt.

Keskiajan ja renessanssin Euroopassa aatelilla

oli sama etuoikeus uskonnon alalla,

lukutaidoton aatelismies tai peukkua imevä pikkupoika

sai papin viran ilman latinan käännöskokeita.

Tärkeintä oli, kuten yhä nykyäänkin,

kuka oli ja keihin saattoi vedota,

ei se mitä osasi. Kun nämä ovat kunnossa,

kaikki muu järjestyy.

02.07.-09.11.2015

Avantgarden ongelma

Kun se, mikä oli vallankumouksellista,

onkin jo tavanomaista

ja hieman vanhanaikaistakin,

punnitaan ensimmäistä kertaa

puhtaasti taiteellisin arvoin,

huomataan se usein kevyeksi.

Mutta vallankumous on jo tehty

ja välineet voidaan

siirtää sivuun ruostumaan.

06.07-09.11.2015

anna maailman vajota

läpi mutaisen lammikon kajastaa

koivujen alastomien oksien

10.08.-09.11.2015

Siionismi

Rynnäkkökivääristä kädessä ja slaavilaisista kasvoista

tai jenkkiaksentista

olet sinä tunnistava aidosti

sorretun ja maan oikean haltijan.

09.11.2015

Uskonto on oopiumia kansalle,

kuten Karl Marx sanoi,

mutta eliitille rahojen kilinää.

09.11.2015

Eräs suomalainen rakkausrunoilija

Aina samat sanat,

aina sama muotoa saamaton, sanaton kohde.

Rakastat rakkautta, et ihmisiä.

Ei ihme,

etteivät liittosi kestä.

09.11.2015

Kysymys siionistille

Jos sinä olet oikea uhri, niin miksi

hän on kuollut ja

sinä asut nyt hänen talossaan?

09.11.2015

Aina kun ihminen luulee menettäneensä

jo kaiken, tulee kohtalo, ystävällinen

ja viedessään näyttää,

mitä hän ei tiennyt yhä omistavansa.

09.11.2015

Sateen rapina

marraskuun aamuna,

pimeydestä pimeyteen

vesipisarat.

09.11.2015

Annetaan ihmisille sekä, mikä keisarin on

ja myös se, mikä jumalan on.

Mammonan, vallan ja hengen vallankumous.

28.10.2015

Mikä on ihmisen velvollisuus ihmistä kohtaan

Ei kenelläkään ole oikeutta olla tietämätön

sorrosta ja vääryyksistä, kärsimyksestä

joita ihmiset toisilleen aiheuttavat.

Siihen ei ole ihmisellä oikeutta,

silmien ummentamiseen, korvien sulkemiseen

kun toiset kuolevat hänen edessään.

Ihmisyys vaatii inhimillisyyttä,

ihmisyys vaatii sorretun ihmisen rinnalla seisomista

ja hänen tuskansa nostamista kaikkien näkyville.

27.10.2015

Sorretun veri on halpaa maalia,

sortajan veri virtaa

puhtaana kultana.

27.10.2015

Kuoleva valo taivaanrannassa,

hämärän verkko kudottu, syvenee

katseen etsiessä ensimmäistä tähteä

pakkasen kylmässä hehkussa.

Kaukainen valo vuosien takaa

muisto tähdestä, tyhjistä avaruuksista.

27.10.2015

Mitä teidän pitäisi olla aikuisina lapset

Ole ihminen, ole inhimillinen.

Näe toiset ihmisinä, kohtele heitä ihmisinä.

Odota ja vaadi heiltä samaa.

27.10.2015

Piti taas kirjoittaa jotain viisasta ja syvällistä,

kirjallisen kuolemattomuuden portit särkevää,

mutta niin vain hammassärky ja

tikarinterävät muistot iskevät kuin senaattorit Caesaria;

se kuningastie päätttyi verilammikoon,

tämä runo pilleriin ja hammastahnaan,

mielen siltaan vuosien taakse, katumukseen.

27.10.2015

Lokakuukin pian ohi, syksy

ja kohta taas arvuuttelu,

koska oikea talvi alkaa,

lumi ja hiihtokelit -

muutama viikko tammikuussa

ja sitten pitkä kukaton, silmuton kevät,

muuttuvan ilmaston lahja.

27.10.2015

Elämä kuin syksyn tuulet,

koleat, voimakkaat,

pohjoisesta puhaltavat.

27.10.2015

Oli.

Ei enää ollut.

Unohdettiin.

Ei ollut koskaan ollut olemassa.

27.10.2015

Valo herättää

loppusyksyn maiseman

eloon.

26.10.2015

Tämänkin päivän sinä olet unohtava

niin kuin maailma

on unohtava sinut.

26.10.2015

Mitään ei voi koskaan aidosti saada anteeksi,

mutta aina on pyydettävä anteeksi,

osoitettava että on inhimillinen,

että omaa omatunnon,

yrittää ottaa toiset huomioon vaikka satuttaa.

On yritettävä olla ihminen,

kaikesta tekemästään ja sanomastaan huolimatta,

huolimatta kaikesta mitä ei ole tehnyt toisten hyväksi.

24.10.2015

Unohdettu jo kuollessaan,

mutta mitäpä hän siitä,

nyt enää.

24.10.2015

Aamu, pilvikatto kadonnut jonnekin aamuyöstä,

taivaanrannassa purppuraa

vastapäätä auringonnousua

jonka edessä pilvet ryhmittyvät uudelleen.

Tuuli tauonnut, tyyntä, koleaa,

lokakuuta. Pitäisi kaivaa jostakin

esiin pari sukkua, laittaa kengät jalkaan,

mennä kokeilemaan miltä aamuilma

tuntuu keuhkoissa.

24.10.2015

Yöllä luin vessassa Sibiun tytölle,

koiratarhan portin yli pentuna pussissa heitetylle,

Saarikosken Katselen Stalinin pään yli ulos

-kokoelmaa; neljä ja puoli sivua se kesti,

Reykjavikia, sitten lähti pois. Eihän

siinä paljon tapahtunut, Saarikoski joi viinaa,

mietiskeli vallankumouksia jotka jättävät vallan,

eihän koira sellaista pitkään viitsi kuunnella.

24.10.2015

Hakkuuaukean tuolla puolen

autojen virta,

metallikehikoissa ihmisiä

joilla on päämäärä,

isolla peellä.

Sen jätin taakseni

kauan sitten; nyt

ulkopuolinen, katselemassa

yhteiskunnan rattaita

pyörimässä syksy-illassa.

23.10.2015

Lokakuinen iltapäivä

Vetinen maa,

lehdettömät koivut ja haavat

kuin pukemista odottavat vanhukset

jotka saavatkin valkoisen sairaalapeitteen.

23.10.2015

Lehtensä pudottaneiden nuorten koivujen takana

kalpeana järven selkä,

harmaat pilvet

ja kun käännyn, aivan vähän,

teidän hautanne.

23.10.2015

Che Guevara

Lueskelen Saarikoskea vuodelta 1969,

valittaa vallankumouksen kuolleen Chen mukana

ja yhä vielä, vuonna 26

jälkeen Berliinin muurin murtumisen

kaduille tapetaan nuoria joiden

seinillä on Chen kuva, uusia

marttyyreja, uusia vallankumouksia,

uutta verta vanhan perään

kunnes maailma muuttuu.

23.10.2015

Äidille

Niin monta vuotta, niin monta päivää,

sekuntia, kierrosta ympäri Auringon

ja Kuun ympäri Maan ja silti,

silti äiti, se oli ja on aina oleva

hetki sitten, kuolemasi...

23.10.2015

Sadetta, tuulta

lokakuun yö -

päivä vaihtuu toiseen

sadepisaroiden tahtiin,

sumun keskellä tähtinä

oranssit katuvalot.

23.10.2015

Lähteä aamulla syksyisille vesille

kietoutua sumuun veneen hiljaa lipuessa

yhä syvemmän pimeyden ylle

kietoutua ja kadota kalpeassa valossa

18.10.2015

Sinä heinäkuun iltana olimme uimarannalla

ja hiekalla leikkiessään sisarentyttäreni

löysi rannalta sinne nostetun elävän kotilon

jonka laitoimme takaisin veteen

ja nyt kun hän on paranemassa

keuhkokuumeesta minä mietin sitä

lokakuun pimeydessä

pelastavaa vettä sen läpi kuultavaa santaa

18.10.2015

Syksy, puut riisuutuneet

kylmien tuulten hivellä

kaarnaisia kylkiä.

18.10.2015

Ainoa asia,

jota me todella tarvitsemme

on toivo.

17.10.2015

Kolmas Intifada

Kaikki on hyvin

kunhan

sorretut alistuvat,

eivät nosta kättä vastustaakseen,

eivät puolustaakseen.

Kaikki on hyvin,

kunhan

sorretut ottavat iskut vastaan,

kaatuvat ääneti,

kenenkään näkemättä.

Kaikki on hyvin,

kunhan

sortajalla on kaikki hyvin,

kädessä verinen ruoska.

Niin hän uskoo,

niin sanovat hänen ystävänsä,

he jotka

sorrettuja syyttävät siitä,

etteivät hiljaa alistu.

16.10.2015

Pisimpään lahoavat

puista suurimmat.

Niin ihmisistäkin.

16.10.2015

Duluoz 1967

Jack Kerouacille(1922-1969)

Maailma on muuttunut,

eivätkä asiat ole enää niin kuin ennen, 1935,

minä olen muuttunut

ja unelmani ovat muuttuneet mullaksi,

niistä on noussut, kukoistanut ja kuollut

uusia unelmia,

ja viimeinen unelmani on pullo kädessäni,

ja neste kurkussani,

ja sanani ovat miehen sanoja,

kirjailijan sanoja,

joka on menettänyt

menneisyyden

nykyisyyden

ja tulevaisuuden,

ihmisen sanoja

joka seisoo jo oven suussa,

valmiina lähtemään, mutta

kääntyy ja puhuu viimeisen kerran,

puhuu viimeisen kerran

menneisyytensä eläväksi.

04.10.2015

Syysmyrskyn jälkeen

Kolme metriä vanhaa, lahoa koivua

kohoaa soratien vieressä,

latva lojuu kesantopellolla tien tuolla puolen,

lehdettömät oksat kohoten

vasten taivaanrannan tummansinistä.

Puut kaatuvat kuin muistot,

yhtäkkiä ydin, elävä tunne

on poissa ja jäljellä on

heikko muisto, menetys

läsnä nykyisyydessä.

03.10.2015