P

 Yhä tahdon tuntea värisevän

lihasi talven harmaassa kylmyydessä,

kuolleita lehtiä, routaista maata, vasten

painaa ihosi, ja lyhyen päivän hämärtyessä

tuntea lämpösi sisälläsi.

30.11.2020

KELLO KAKSI TALVI-ILTAPÄIVÄNÄ

Päivä, tuskin valjennut,

pimenee.

Lumen valkoinen tomu ruskeassa maassa,

metsän musta reuna,

ja pellinharmaa taivas

päivän ja ajan kattona.

Tähän maisemaan meidän

on asetettava itsemme,

yhdellä aikaan

häviävällä siveltimenvedolla.

Katso, valon myötä sinä

vähenet.

30.11.2020

OI IHMETTÄ

 On päiviä
jolloin sitä
melkein
tuntee
itsensä
ihmiseksi.

Melkein.

29.11.2020

KREIKKALAINEN SAIPPUAOOPPERA

Myytit jälkeen Odysseian onnellisen lopun

antoivat antiikin maailmalle mitä

katkera tulevaisuus, jota elämme,

kutsuisi saippuaoopperaksi:

Odysseuksen Kirkelle siittämä, salattu

poika Telegonus surmaa vahingossa isänsä;

Telemakhos antaa anteeksi velipuolelleen,

ja menee naimisiin tämän äidin Kirken,

ja sisarpuolen, Kassifonen, kanssa;

Kirke synnyttää hänelle pojan,

Latinuksen, mutta riidellessään Kirken kanssa

Telemakhos surmaa tämän, ja Kassifone

kostaa äitinsä tappamalla Telemakhoksen.

Älkäämme unohtako isänsurmaajaa:

Telegonus on saanut nyt

kuolemattoman Penelopen vuoteeseensa,

ja siittää tälle Italuksen.

Mutta kuolema on lopullinen,

eivätkä kerran Haadekseen joutuneet

palaa lihaa ja verta olevina,

koskaan ei Odysseus ole

antautuva jälleen Kirken edessä,

koskaan ei hän

ole saapuva uudelleen

Ithakan rantaan

ja voittava kuolematonta

Penelopea jälleen omakseen.

Tässä antiikin myytit

antavat meille todellisuuden

kaikkien sänkykumppanien vaihtojen

ja toistuvien veritekojen takana;

todellisuuden, jonka

meidän kuolevan aikamme

epätoivoiset myytit

tahtovat meidän unohtavan

illan langetessa yllemme.

29.11.2020

OLEMATTOMUUDESTA SINÄ TULIT, OLEMATTOMUUTEEN SINÄ OLET HÄVIÄVÄ, IHMINEN

Kuinka kipeitä

nämä lyhyet hetket

kun kiirehdimme

olemattomuudesta olemattomuuteen.

Emme olleet,

emme ole oleva,

mutta nämä lyhyet hetket

kuinka kipeitä.

29.11.2020

SUOMI-PARKA, RAUKKA ARKA

Maa,

jonka Mannerheimin hevonen

raiskasi, ja

joka siitä lähtien

on lapioinut sen hevosen paskaa,

kalu jäykkänä

ja pillu märkänä

Mannerheimin

lahoaviin luihin.

28.11.2020

LAPIN TUMMAT VEDET

Eivät tunturit koskaan

heijastuneet tummista vesistä,

kylmistä vesistä,

eivät tunturit koskaan

kohonneet pinnassa veden,

eivät loistaneet tähdet,

kylmät ja kaukaiset tähdet,

tummissa vesissä.

28.11.2020

TÄMÄ MAA

Tämä maa ei anna mitään,

puukottaa vain selkään,

puukottaa edestäkin,

kun rehelliselle päälle sattuu,

potkii päähän

ja kysyy,

miksi sinä siinä ryömit,

ja nauraa päälle,

tämä maa.

28.11.2020

MANNERHEIM

Puoliksi hevosenlantaa,

puoliksi suomalaisten veristä lihaa.

28.11.2020

TAVALLINEN KANSALAINEN

 Mikä oikeus sinulla

on vihata muita maita,

jos et vihaa myös

sitä maata,

joka on sinulle,

kautta elämäsi, tehnyt

eniten vääryyttä?

27.11.2020

TROIJAN HEVONEN

Kuten Agamemnon

ja moni hänen tovereistaan

on toteava, kotirintama

voi olla pahempi kuin vieras maa,

jonka olet muuttanut teurastuskentäksi

ja rauniokasoiksi. Täällä,

takaisin maassa joka näkee teissä

muukalaisia, kotinne

ovat nyt Troijan hevonen

joka sulkee sisäänsä tikareita

hapuilevat valloittajat

tuntemienne ihmisten

naamiot kasvoillaan.

27.11.2020

VALTIOSTA JA SEN HALLITSIJOISTA

Jokainen tietyn valtion huipulle

kohonnut on henkilö, joka on

ymmärtänyt, ettei hän ole

olemassa valtiota varten,

ettei hänen tarvitse tehdä

mitään valtion eteen; että

valtio on esterata, kilpakenttä,

jolla kilpailtaessa kaikki on

sallittua, paitsi liian usein

ja näkyvästi huijaaminen;

he ovat ymmärtäneet, että

isänmaallisuus ja yhteinen etu

ovat vain lapsellinen satu

jota kerrotaan kakaroille,

yksinkertaisille ja herkkäuskoisille,

heille, joille pelin säännöt

eivät vielä ole tiedossa,

tai selviä koskaan. Valtio

ja yhteiskunta ovat

pelikenttä, ja ne

jotka tietävät olevansa

pelaajia, korjaavat

toisten kylvämän

ja niittämän sadon,

laittavat nämä kumartamaan

edessään ja kehumaan itseään.

Ja sitten heitäkin

odottaa vain loputon yö.

27.11.2020

MUURAHAINEN JA SAAPAS

Ihmiselämässä vaikeinta on tunnustaa itselleen,

että kaikki on lopultakin täydellisen turhaa

ja merkityksetöntä, että oma

olemassaolo päättyy tyhjyyteen,

ja että mikään tähän maailmaan jättämäsi

ei tule kestämään kuin hetken kauemmin,

ja että koko planeetta, koko maailmankaikkeus

ovat kohtaava saman tyhjyyden

jättämättä nekään jälkeensä mitään.

Mikään eksistentialistinen uhma

ei auta meitä elämään tämän

tietoisuuden kanssa; yritä,

ja olet silti muurahainen keossa

jota potkii hajalle ihmisen saapas.

27.11.2020

EDWARD GIBBONIN(1737-94) OMANTUNNON RAPPIO JA TUHO

Gibbonilta jäi mainitsematta

kuinka yhteiskunnan tukipylväs ja hyväntekijä

Herodes Atticus, prefekti ja konsuli,

filosofi ja reettori, jonka

vaimonsa Regillan muistolle pyhittämän teatterin

hän muistaa nimetä,

hakkasi raskaana olleen

Regillan kuoliaaksi

ja joutui siitä oikeuteen.

27.11.2020

OI SUOMI LAHO SYNNYINMAA

Kuurainen marraskuun aamu,

harmaanruskea kuin isänmaan karvainen perse,

kylmä kuin äidinmaan riippuva rinta,

täynnä toivoa kuin vastakaivettu hauta.

On hienoa olla syntynyt uudestaan

unen mustista syvyyksistä

olemassaolon toivottomuuteen,

kuoleman hiljaisuuteen,

elämän rapautuvissa raunioissa.

27.11.2020

OI KURJA SYNNYINMAA

Suomi on vesiklosetti,

jota ei koskaan vedetä.

Kaikki ihmisenmuotoiset

ulosteet pysyvät

aina pinnalla.

Ja väitetään,

että on hienoa olla

virtsapisara siinä

vessanpöntössä.

27.11.2020

LAPPI

Vanhat muistot, joiden viiltäviä teriä

eivät vuodet ole ruostuttaneet,

vuosikymmenien takaa nousten vievät

minut luoksenne vaivaiskoivujen,

harmaan kiven ja harmaan taivaan maahan.

Oi kuinka kipeää tekee olla

nuoren itseni lyhyessä varressa,

seisoa vieressänne sanaa sanomatta,

kun tunturien huippuja verhoavat pilvet

kuten nyt kuolema teitä. Vain

minä tiedän minne vie se tie

jonka varrella olemme,

muistojen viiltäessä minua auki.

18.11.2020

MENNEIDEN VUOSIEN VALO

Valo virtasi kuuraiseen marraskuun aamuun
kun istuin pitkän yön jälkeen keittiössä,
mutta miten olisin voinut jäädä

valon täyttämiin tunteihin,

kun koko ajan odotin

ulko-oven käyvän, askeleita portaissa,

teidän tulevan keittiöön

menneiden vuosien valossa?

Ei, minulle ei kylmän päivän

koleaa valoa, vaan unen pimeys

kunnes ilta oli ajanut valossa

kylpevän menneisyyden pois.

09.11.2020

ISÄNPÄIVÄ

Kuurainen hautausmaa sunnuntaina alkuillan

viimeisessä valossa, tuomassa kynttilöitä

sinulle, kun pitäisi olla kotona

puhumassa Yhdysvaltain

vaaleista jalkapalloa katsellessa. Miten

katkeria ovatkaan nämä vuodet olleet,

miten kipeää tekee herätä jokaiseen päivään,

mutta täällä, kylmässä valossa auringon

ja kynttilöiden liekkien, on jotakin rauhasta

ja sinusta, isä.

09.11.2020

TÄRKEYSJÄRJESTYS

Yhden kellastuneen koivunlehden putoaminen
merkitsee enemmän
kuin kaikkien koskaan eläneiden
kokoomuslaisten kuolema.

09.11.2020

VEDEN JA VALON MAA

Marraskuu, rankkasade halki yön,

ja aamulla maiseman vettynyt

vesivärimaalaus kylpee valossa,

lapsi piirtänyt keltaisena hehkuvan

kaasupallon siniselle taivaalle.

06.11.2020