Siihen uskovillle Israel

on tie, totuus ja elämä

- joka heiltä järjen,

ja moraalin, vei...

29.10.2019

Päivällä on monta

kaunista valhetta,

yöllä vain yksi

synkkä totuus.

04.09.2015

Francois Mauriacin kohti suuta valuva nenä,

välissä katolisen diktaattorin pikkuviitset

ja suu kuin veitsellä leikattu viiva.

23.03.2017

Ihmiset, jotka puhuvat liikaa

eivät pidä kuuntelemisesta.

Runsaus ei pidä seurasta.

06.06.2016

Tehdä

kuolinilmoituksista

origameja.

07.01.2017

pyyhkiä pois

kaikki se kipu

mikä elämä on

ollut nämä vuodet

10.09.2015

Tänäkin yönä

tie virta

hämärässä

07.08.2014

Tietää kaiken

ja on silti

aina väärässä.

09.10.2014

Akilleen kantapää,

niin heikko kohta ihmisellä

että sen löytämiseen

tarvitaan jumalan nuoli.

02.02.2015

ilman toivoa

on vain kuolema

sen odotus

päivät

lipumassa pois

harmain pilvin

ja petos

olla ottamatta

kädestä kiinni

17.11.2014

Ei politiikko petä pahuuttaan

vaan koska pettäminen

on sen lajipiirre.

02.03.2016

Kun ei kerran pysynyt kuolleena

on Jeesus naulattava ristille uudestaan

ja niin, että pysyy siinä,

kuoli tai nousi kuolleista.

10.01.2015

Surusi silmät

maailman näkevät

avohaavana halki elämän.

09.10.2013

MARRASKUU

Iltapäivä, hetki

juuri ennen kuin hämärä

alkaa syvetä

ja päivä viipyy

valjuna, silmiä särkevä

haalistunut valo

pilvien harmauden

ja ruskean maan välissä.

15.11.2015-18.10.2019

älä anna meille anteeksi

sillä me tiesimme mitä teimme

älä anna meille anteeksi

jotka olemme itsellemme anteeksi antaneet

kaiken mitä avoimin silmin

teimme ja sallimme toisille tehtävän

18.10.2019

kuoleva kesä

pudonneissa lehdissä

muistot

17.08.2018

Ei ole enää juuri sanoja

vuodattaa tälle maalle, vain

hiljaisuus pettymyksen siittämä

tietoisuuden miten kulissien takana

on kaikki lahonnut ja sortumassa.

18.10.2019

MAAILMA ON OHI

Maailma on ohi
olematta valmis,
ilman että se olisi
tuhoutunut
tai pelastettu.

Se on ohi, maailma,
emmekä me
ole kuolleet,
emmekä me
ole elossa.

10.10.2019

MIEHENI MIKAEL I

Miten tänään, ennen kuin kuin tiesin Handkesta

(muistan Milosevicin kuvat Jugoslaviassa

viimeisinä kesinä ennen sotaa, jopa autojen

tuulilaseissa suuria mustavalkoisia julisteita

peittämässä kuljettajien näkökenttiä),

tulin poimineeksi Amos Ozin Mieheni Mikaelin kirjaston

hyllystä mukaani? Koska hän

on kuollut, Oz, aika

on tehnyt hänestä omansa,

ja koska avatessani kirjan luin olevan

talven Jerusalemissa ja sivuilla satoi vettä,

vesipisarat osuivat ja valuivat pitkin ikkunoita,

ja vaikka mietin 71 vuotta pakolaisina eläneitä,

sanojen tuleminen kuolleelta,

talvinen vesisade, koleat entisen luostarin käytävät,

tänä pilvisenä, harmaanruskeana lokakuun

tihkusateisena iltapäivänä, tekivät

tästä oikean päivän poimia juuri tämä kirja

sadepisaroiden parvien kulkiessa pitkin

tyhjyydessään äänettömän kirjaston ikkunoita.

Astuin ulos, avasin kännykän

ja luin Handkesta kävellessäni kauppaan.

Ehkä on tuleva oikea päivä lukea taas häntä.

10.10.2019

MIEHENI MIKAEL II

Talvi Jerusalemissa, etnisen puhdistuksen hyötyjät

vesisateen piiskaamassa

entisessä luostarissa soidintanssissa

1951

ja miten nämä kiltit ihmiset,

aidot ja heistä sanoilla maalatut sirpaleet ja khimairat,

aina ilmestyvätkään kuin sateen jälkeen kastemadot

peittämään näkyvistämme

pakolaisleirit ja keskitysleirit

toisiaan lähestyvillä

ja etääntyvilla spiraaleillaan?

10.10.2019

Elit miten elit,

mitään ei sinulle

elämästä jää.

10.10.2019

Usvainen yö, sähkövalo

oven vieressä

paljastaa märkien lehtien maton

syksyn kamaralla.

10.10.2019

SOKERISIA RUNOJA MARENKIJUMALASTA

Rainer Maria Rilkelle(1875-1926)

Ei köyhä ole autuas,

eikä köyhän koti ole kuin alttari.

Ei, Rainer, et

sinä tuntenut köyhiä

etkä heidän kotejaan.

Et sinä koskaan

tuntenut köyhyyttä,

etkä köyhiä.

Et tuntenut köyhän

murskaavaa, kalvavaa epävarmuutta,

pelkoa ja itsesyytöksiä.

Et koskaan elänyt,

kävitkökään,

köyhän kodissa.

Et tiennyt mitään

siitä, mistä kirjoitit

uskovaisen runojasi.

Hyvinvoivan, turvattua elämää

viettävän uskovaisen

sokerisia runoja marenkijumalastaan.

Ei köyhä ole autuas,

eikö köyhän koti ole kuin alttari.

09.10.2019

DIDEROT, OLIKO SE VIIMEINEN...

Oliko se viimeinen kunigas,

jonka halusit viimeisen papin

sisälmyksillä kuristaa,

vai viimeinen pappi

jonka halusit viimeisen kuninkaan

sisälmyksillä kuristaa,

Diderot?

Ehkä voimme kerran

repiä kummaltakin sisälmykset

heidän maatessaan rinta rinnan,

vielä elossa, ja

kuristaa molemmat

toistensa sisälmyksillä?

08.10.2019

EHKÄ KERRAN RAKENNAMME HEILLE HELVETIN

Ei ole olemassaoloa kuoleman hetken takana,

mutta jos voisin, jokaisen

jumalasta hourailevan ja valehtelevan

antaisin elää ikuisesti helvetissä.

Tuli tai jää, tai mitä Dante keksikään,

olisi heidän osansa, mutta tärkeintä

olisi jumalan hihhulien ja valepukkien

elää ikuisesti petoksistaan kärsien.

Ehkä kerran rakennamme heille

virtuaalisen helvetin, lataamme mielensä

ja tekoälydemonien annamme

heitä kiduttaa ikuisesti siellä.

08.10.2019

LÄHDIT ENSILUMEN MYÖTÄ

Lähdit ensilumen myötä,

lensit hiljaisuuteen

ja sanani katoavat

sinua tavoittamatta.

Miten yritinkään tehdä oikein,

aina sinua satutin.

Minulla on niin paljon unelmia,

sanoit ja mitä sait - petoksen?

Lähdit ensilumen myötä,

minä lehtien ja lumen

pudotessa yhdessä

kävelen hämärään.

07.10.2019

Lumituisku, ensilumi

kuten me:

Niin pitkä matka

ja sen päätyttyä

heti poissa.

05.10.2019

Lähdettyäsi

poissaolosi täyttää

koko huoneiston.

05.10.2019

Olet poissa

kuin eilinen lumi:

Oliko sitä edes?

05.10.2019

Ilma täynnä lumihiutaleita,

mutta maassa 

ne sulavat heti:

Ihminen ja aika.

05.10.2019

JOB

En Jobista välittänyt,

kun vielä jumalaan uskoin -

mutta kun luin ja mietin,

Jobin lasten ja palvelijoiden vuoksi

en kohta Jumalaan uskonut,

joka heitä ei huomioinut.

07.10.2019

MAAILMA ON MUSTA HAUTA

Maailma on musta hauta,

arkku vailla kantta jota takoa.

Elävältä haudattuina yöhön

me haukomme henkeä

kuin hauet veneen pohjalla,

ja epäonneksemme

täytämme keuhkomme

jotta voimme yhä sätkiä.

Ei kukaan tempaa meitä

pyrstöstämme, iske päätä

vasten veneen laitaa -

jumala ja veljensä paholainen

viinapulloa kierrättävät,

siitä naukkailevat

kärsimystämme katsoen.

Maailma on musta hauta,

josta ei elävältä haudattu kapua.

05.10.2019

JOUTSENET MUSTASSA VEDESSÄ

Isälle

Oli tällainen iltapäivä

seisoessamme järven rannalla

katsellen joutsenia järvellä

lipumassa mustassa vedessä.

Harmaa, valju valo

harmaanvalkoisten pilvien alla,

lumipisaroita putoamassa hitaasti,

kuten joutsenet lipuivat järvellä.

Onko siitä neljä vuotta vai viisi?

Ikuisuus, tuon viimeisen yön jälkeen

kaikesta on ikuisuus. Maailma

ja aika kuolemalla jaettu.

Lumihiutaleiden pudotessa hitaasti,

puiden riisuessa koleaan tuuleen

viimeisiä kirkkaita lehtiään,

joutsenet lipuivat mustassa vedessä.

06.10.2019

RIPPUNEN VALTAA

Anna ihmiselle rippunen valtaa

ja kun hän saa tilaisuuden käyttää sitä

yleisön edessä, katso ja näe

miten ihmisyys pakenee hänestä.

06.10.2019

MAAILMANMESTARUUSKISOISSA

- Jotenkin vaan niin epävarmaa tekemistä,

sanoo suomalainen keihäänheittäjä karsintojen jälkeen Dohassa,

ja mitäpä tuohon olisi sanomista;

siinä kiteytyy niin yksilön, kansan kuin maan

tila ja elämä.

05.10.2019

USKON SIIVIN

Sanot lentäväsi kohti jumalaasi

levitetyin siivin uskon -

mutta entä jos jumalasi,

ininäsi kuullen,

odottaa kera

kosmisen kärpäslätkän?

03.10.2019

JUMALA ANTOI, JUMALA OTTI

Rainer Maria Rilkelle(1875-1926)

On helppo uskoa hyvään jumalaan

ja tämän johdatukseen elämässä

kun asuu kartanoissa ja palatseissa

kreivittärien elättinä.

Mutta on aivan eri asia

uskoa tuollaiseen jumalaan

kun on kuolemassa syöpään keski-iässä.

Ehkä siksi vaikenit viimeiset vuotesi.

02.10.2019

KUOLEMASI

Et jätä mitään jälkeesi kun kuolet.

Kuolemasi on maailmanloppu:

Olet saarimaailmankaikkeus.

Tyhjyydestä sinä olet tullut,

tyhjyyteen sinä olet häviävä

jälkeä jättämättä.

02.10.2019

EURIPIDEEN ABRAHAM

Voi Kierkegaard,

ei Abraham ollut sankari,

oli vain hahmo näytelmässä

jota olisi voitu Dionysoksen juhlissa Ateenassa esittää,

Deus Ex Machina

pelasti valitsemasta poikansa ja jumalansa välillä.

Euripides olisi sen voinut kirjoittaa,

Abraham Moriassa

Ifigeneia Auliissa tapaan.

Näin uskonto kuin

pelkurimainen ihminen

perääntyy kysymysten ääreltä,

joiden vastaus

murtaisi joko inhimillisyyden

tai uskon.

02.10.2019

MAAILMA EI OLE KASTEPISARA

Kasteen maailma

on kasteen maailma,

ja silti...

Runo jonka japanilainen haikurunoilija Kobayashi Issa(1763-1827) liitti runopäiväkirjaansa koskien oman lapsensa kuolemaa.

Maailma kastepisara Issalle,

mutta kastepisara ei ole lapsi,

lapsiaan hän kantoi hautaan

yhden toisensa jälkeen,

ja kastepisaroita eivät

hänen vaimonsa

kantaneet kohduissaan

yhdeksää kuukautta.

02.10.2019

jumala

jumala on valhe

jotta ihmiset

ongelmia aiheuttamatta

kulkisivat kuolemaansa

nöyrinä ja kuuliaisesti

kuin karja teurastamoon

02.10.2019

ANGLOSAKSIEN MEDIAPARONIEN JEESUS

Jeesus Kristus, miljardöörien jumala,

joka voi toisen tulemisensa myötä

pelastaa myös osan miljonääreistä

taivaallisille golf-kentille,

kunhan nämä vain uskovat

mammonan kuolemattomuuteen hartaasti,

mutta ei ketään muuta

nousevilta meriltä

tule Jeesus Kristus,

miljardöörien jumala, pelastamaan.

02.10.2019

POIS

Syyskuun loppu, lämpimän

iltapäivän raukea valo

kellastuvilla lehdillä,

kuolevalla ruoholla -

herkkä, lempeä kosketus;

vuosien kostea, kimmeltävä

hämähäkinseitti elämästä

elämään yli kuoleman

ja elämän rajan.

Kuihtuessamme menneet

seisovat kanssamme

kuolevan valon tyyneydessä.

27.09.-02.10.2019

PÄIVÄ

Päivä sammuu syksy-yöhön,

ihminen hylättynä

kuolemaansa hiipuu,

kalvas kuvajainen

vedenpinnassa kuuna

kimmeltää.

29.09.-02.10.2019

IKKUNASSA

Ei se ole kuu

ikkunassa auringon

lainavaloa säteilevä,

jota himmein

silmin katsot,

se on sähkölampun

heijastus.

29.09.-02.10.2019

ELÄMÄ

Taivaalla leimuavat revontulet, tiedän;

mutta ylläni on

rikkumaton pilvien katto.

29.09.2019

anteeksianto anteeksiannosta

annamme anteeksi mieluummin

haudalla

kuin silmästä silmään

ja niin

saamme myös

anteeksi toisilta

kun he

seisovat

yllämme.

30.09.-02.10.2019

ei ihminen

ei ihminen ymmärrä,

ei ihminen usko,

että kuin yhden kesän

oksalla viettävä lehti

on ihminen eläinten suvussa

tämän muinaisen maailman kulussa.

30.09.-02.10.2019

tyhjyydestä tyhjyyteen

me synnymme,

elämme,

kuolemme

- ja harhan

vallassa

luulemme sen

jotain merkitsevän,

kun

tyhjydestä tyhjyyteen

riennämme.

30.09.-02.10.2019

silloin tiedät, oi ihminen

ihminen

ei ota kohtaloaan todesta

ennen kuin kuolinvuoteellaan,

kun sanat katoavat

ja äänet, katse

hiipuvat.

silloin

hän tietää

osansa lohduttomuuden.

30.09.-02.10.2019

ei kiirettä, ihminen

elämäsi on turha

ja merkityksetön;

kun se on ohi,

ei jää mitään.

tuuli on

enemmän läsnä

kuin sinä, kun silmäsi

eivät enää aukene.

siksi älä mene

veteen tai tuleen itse

- sitä mikä on

köyhää ja lainassa

ei tarvitse takaisin

kiireellä viedä.

30.09.-0210.2019

mitä mukanasi viet, sananiekka

eivät runot elä

runoilijaansa kauemmin,

ne kuolevat

hänen mukanaan

ja ne mitä

lukevat muut

ovat toisia runoja,

lukijoidensa mielten muokkaamia

02.10.2019

ERÄS KATOAMINEN KUOLEMAAN

Rainer Maria Rilkelle(1875-1926)

29. joulukuuta 1926

kohtasit tyhjyyden,

jumalasi olemattomuuden

- kaikki nuo rivit

jumalasta, enkeleistä jne

eivät mitään

ei enkeliä

ei sielua

ei taivasta

ei jumalaa

olit vain sinä

kuoleva

katoava,

käsistäsi pois liukuva olemassaolosi

&

kanssasi vain kuolema

sen silmissä pimeys

pimeys joka söi sinut

02.10.2019

TUHLAAJA

Syksy tuhlaa kultaa kaksin käsin,

keltaisiksi kuihduttaa lehdet,

valaisee auringonsäteiden hehkulla,

mutta turhaan kaataa kultansa

yli mutaan vajoavan maan,

jossa katoava kauneus on vain

yksi seiväs lisää sydämeen.

01.10.2019