maanantaina, helmikuuta 25, 2019

SISÄLLISSOTA JA JUHANI SILJO(1888-1918)

Oli hyvä, sitä kiellä en,
että sota Siljon vei;
sitä kiittää äidinmaa.

Vaan kova hinta
on tappaa kolmekymmentäviisituhatta
jotta loppuu Siljon työ.

25.02.2019

keskiviikkona, helmikuuta 20, 2019

Äkkiä, illan pimeydessä, lasten
huutoa - mikä on vialla?
Mutta ei, he nauravat
juostessaan, näin myöhään
ulkona kun katuvalot sammuvat,
ala-asteikäisiä, jonkin
tuntemattoman riemun vallassa
pitkin jäistä tietä
eikä heistä yksikään kaadu,
ei yksikään iloinen huuto
pääty hämmästyneeseen itkuun.

20.02.2019
MAA VAILLA JÄRKEÄ

Politiikan ja tiedotusvälineiden tehtävänä on
tehdä ihmisistä itsekkäitä ja tietämättömiä;
lampaita laiduntamassa köyhällä niityllä
teurastamista odottamassa -
siinä niidem epäpyhä liitto kolmannen vuosituhannen Suomessa.
Saada ihmiset uskomaan, että rikasta pitää katsoa ylöspäin, totella
ja kunnioittaa kun tämä aikamme kapteeni Kidd kätkee rahoja veroparatiisiin.
Saada ihmiset uskomaan, että pakolaiset uhkaavat häntä,
että ulkomaanapu viedään hänen kukkarostaan
ja että X Ayn Randia ihailevan rikkaan kartassa veroparasiitisin merkkinä
on parasta unohtaa ja mennä polttopullon kanssa pakolaiskeskukseen.
Saada ihmiset unohtamaan miten tähän on tultu,
koko helvetin Suomen ja ihmiskunnan historia,
unohtaa ja olla tietämätön,
juhlia elämäntapaurheilijoita ja äänestää heidät eduskuntaan saunomaan,
pitää mölinällään apinat häpeäänsaattavia latvalahoja radiotoimittajia kuuluisuuksina,
kuunnella typeriä joutavuuksia ulisevia laulajia ja
tuijottaa kun he itkevät televisiossa kesken omahyväisen piirirunkkauksen
kuunnellessaan kuinka joku toinen variksenpelätti laulaa
jonkun nimettömän heille itselleen säveltämää laulua.
Suomi on täynnä ihmisenmuodossa kävelevää ulostetta
jota meidän pitäisi kumartaa, kehua, palvoa ja ylistää,
jotta emme ajattelisi, jotta emme muistaisi, jotta emme oppisi,
jotta olisimme karjaa hyvävelipoliiitikkojen survoessa rahaa toistensa taskuihin
ja kuuntelisimme kuinka neljännesmiljoonan maalataloustukena nostava Ruotsin asukki
kertoo meille, kuinka meidän pitää polvistua hänenkaltaistensa edessä
ja tehdä niin kuin he käskevät.

20.02.2019

sunnuntaina, helmikuuta 17, 2019

VÄINÖ SORVOJA(20.02.1914-17.02.1922)

Tänä päivänä
97 vuotta sitten
isoenoni Väinö
hukkui kaivoon.

Hän olisi
täyttänyt kolme päivää
myöhemmin
kahdeksan vuotta.

Kolme päivää
ja kolmekymmentäyhdeksän
vuotta myöhemmin
hänen isänsä Jaakko

kuoli Väinön
syntymäpäivänä;
kuusitoista vuotta päivälleen
siitä ja minä synnyin.

17.02.2019

Yhden ihmisen
kuolemassa
ovat kaikkien
ihmisten kuolemat.

17.02.2019
TÄMÄ KIPU JOTA ELÄMÄKSI KUTSUTAAN

Tämä oli elämä:

Veitsi leikkaamassa haavaa halki sydämen,
verta pursuamassa
jokaisen sysäyksen myötä.

Koko ajan kasvava tuska
ja jossakin kaukana,
kivun tuolla puolen,
valo.

Miten vaikeaa
on silti
kohdata
lähestyvä pimeys.

17.02.2019

perjantaina, helmikuuta 15, 2019

RAGNARÖK

Vanhemmilleni

Aurinko maalaa
lumipenkat sinisiksi valollaan;
mutta miten kalpeita,
oi miten väriltään haaleita
nämä myöhäisten vuosien
lumet; kun teidän
katseenne tavoittivat keskitalven
auringonvalossa kylpevät hanget,
miten kirkas oli valo! Miten
syvä lumen sinisyys,
meri jonka lämpöön sukeltaa...
Nyt, nämä kalpeansiniset
hanget jäätynyt meri,
pohjaansa asti jäätynyt jääkauden meri
teidän hautojenne yllä
ja aurinko hiipuva,
tuulessa väpättävä liekki.

15.02.2019