maanantaina, tammikuuta 10, 2005

Valkoista lunta,
valkoista lunta niin kauas kuin silmä kantaa
tänä pilvisenä päivänä,
joka tekee havupuista mustia
ja saa ne kohoamaan synkkinä
kohti matalaa taivasta.
Tähän väliin,
vähäisten värien päivään,
rusentuu ihminen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti