Kaiken jälkeen
istut puistonpenkillä,
puiden vihreän luomassa varjossa,
katselet lehtien välitse
siivilöityvää auringonvaloa,
muistat, mutta enää
muisto ei hallitse kaikkea,
se on läsnä, tiedostat sen,
mutta se ei hallitse ajatuksiasi,
voit olla, voit elää,
unohtamatta,
muistaen.