Päivät solmuina elämässäsi,

jälkeesi Ariadnen langan tavoin jättämässäsi,

kun kuljet olemassaolon labyrintissa.

Et tule löytämään tietäsi ulos,

mutta ne näyttävät tien sinne

mistä olet tullut,

mitä olet ollut,

mitä olet saanut

ja mitä olet menettänyt.

Ne ovat sinun muistosi,

niistä sinä rakennat maailmasi

kun Minotauros lähestyy

hämärässä hitain, pehmein askelin

jotka kykenet vaivoin erottamaan

pysähtyessäsi kuuntelemaan.

Se ei ole vielä täällä

ja sinulla on yhä maailmasi,

yhä on päiviä jättää taakse

ennen kuin Minotauros

ilmestyy hämärästä.

22.06.2013