sunnuntaina, syyskuuta 11, 2016

Ovidius Tomissa

Ei aukene edessäni auringossa kylpevä Italiaa syleilevä meri,
vaan tämän 'vieraanvaraisen' meren myrskyinen ranta,
talven kylmien tuulten rantaan ajamat aaltojen vaahtopäiset ratsut
eivät ole tulleet minua kantamaan takaisin kotimaani rannoille,
eivät lupaa merenkulkijan vapautta, vanginvartijani ne ovat;
ikuisesti olen minä tämän harmaiden aaltojen, synkkien metsien
rannan asukki ja tämä meri minun mereni, rantaa
ja mieltä nakertava. Ja minä, barbaari barbaarien joukossa.

11.09.2016

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti