PIRTTIKANKAAN RISTILLÄ

Luulen ensin näkeväni irtonaisen koiran,

sitten ison oranssinpunaisen kissan, valtavan

kissan, juoksevan pitkin maantietä

kohti tienristeystä kolmenkymmenen metrin

päässä meistä

- mutta sitten aivoni yhdistävät

jolkottavan liikkeen muuhun mitä silmäni

niille syöttävät, tarkentavat

ja palaset loksahtavat yhteen: Kettu.

Iso kettu, joka näkee meidät ja ei

pidä meitä uhkana. Pysähtyykin

hetkeksi, kääntyy sitten tienristeyksessä

ja lähtee kohti pohjoista.

05.10.2017