tiistaina, joulukuuta 05, 2017

TÖKERÖSTI PROUST

Koivujen latvojen välissä,
pilvienrekaleiden reunustamana
valkoinen Kuu,
tänä iltana minun
Madeleine-leivokseni
menneisiin vuosiin;
aika on limittäinen, tänään;
mennyt antaa voimaa
kestää, hetken.
Se ei ole poissa,
mikä oli parempaa
ja murtui. Pakkasiltana
puiden latvoissa Kuu
tavoittaa sen, nuo
menneet vuodet
jolloin sama näkymä
oli onnellisemman
todellisuuden ympäröimä,
joihin toivossani
tunnen lähes astuvani.

05.12.2017

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti