maanantaina, heinäkuuta 11, 2022

ISÄ

Sisuksiani vääntää kun muistelen
suruasi Muskan kuoleman johdosta,
kuinka et voinut jäädä tänne,
ja ajoit yksin Pohjanmaalle.
Kun kuuntelin kertomustasi
tajusin viimein, kuinka vanhempiamme
satuttavat samat asiat kuin meitä,
kuinka rakastetun lemmikin kuolema
on heille yhtä vaikea; niin korkealle
jalustalle me pystytämme teidät, että
viemme teiltä oikeuden suruun silmissämme,
ja nyt, kun olet itse poissa, viisi ja puoli vuotta
poissa, kuinka vaikeaa on kirjoittaa
sinun omasta kuolemastasi
tässä samassa huoneessa,
jonka hämärästä katson ikkunan
heijastusten halki yön hämäryyteen.

11.07.2022


#Runo #Runoja #Runot #Runous #Runoutta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti