Jonakin päivänä huomaat
äkisti, että olet antanut
ihmisten liian kauas
ajautua; seisot
elämän rantalaiturilla
ja he etääntyvinä ulapalla,
veneessä jonka itse
matkaan lykkäsit.
Ja turhaan etsit
toista venettä heidän
jälkeensä soutaa, ja
turhaan peräänsä
huudat; ulapalle
äänesi hukkuu, tai
mieliin jotka itse
teoillasi kovetit.
19.01.2023
#Lyriikka #Runo #Runoja #Runot #Runous #Runoutta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti