Jonakin päivänä, jonakin
päivänä, olen kuollut ja poissa,
ja kaikki turhat sanat, kaikki
turhat sanat kirjoitetut ja
lausumattomat, menettävät
merkityksensä. Oi sanat
jotka minun olisi pitänyt
lausua ylistämään vaaleita
rintojasi, ja lohduttamaan
heitä, jotka olivat menettämään
lohdutuksensa, läheiseni.
Lausumattomat sanat joilla
olisin ollut tuki, kömpelö
ja horjuva, sanat joilla
olen tunnustanut tyhjille
tunneille ja pimeille
vuosille, sivuille joita
ei lueta, epäonnistumiseni.
Jonakin päivänä, jonakin
päivänä, olen kuollut ja poissa,
ja kaikki kipeät sanat, kaikki
kipeät sanat kirjoitetut
ja lausumattomat, ovat
tyhjyyteen palaava kanssani.
02.09.2023
#Lyriikka #Runo #Runoja #Runot #Runous #Runoutta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti