Jussi-kissa on poissa.
Tunsimme toisemme
neljätoista vuotta.
Vielä kuukausi sitten
vanha herra vaikutti
olevan voimissaan,
oma itsensä, mutta
oireet olivat jo nähtävillä,
ne jäivät vain tunnistamatta.
Ei niin, että tunnistaminen
olisi enää auttanut. Kaikki
oli aivan liian myöhäistä.
Munuaiset pettivät. Elämästä
tuli kärsimystä. Ja tänään herran
pieni sydän piti pysäyttää
jotta tuo kärsimys olisi ohi.
Seitsemäntoista vuotta on kissalle
pitkä elämä, ja silti niin vähän.
10.07.2024
Runo Runoja Runot Runous Runoutta
#Runo #Runoja #Runot #Runous #Runoutta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti