Koira haukkuu, aivan kuin takapihallanne, aivan
sinun äänelläsi, Neffi, ja yhden hetken minä ajattelin,
että se olit sinä, ennen kuin muistin sinun kuolleen,
ja silti, silti minusta tuntuu, että jos menisin nyt
takaovellenne ja avaisin sen, tulisit sisään,
tyytyväisenä, takaisin kotiin, hymyillen tuttua,
lempeää koiranhymyäsi, joka täytti kaksitoista
meidän vuosistamme rakkaudellasi.
30.12.2024
Runo Runoja Runot Runous Runoutta #Runo #Runoja #Runot #Runous #Runoutta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti