tiistaina, marraskuuta 09, 2004

Joen varrella puut menettäneet lehtensä maalle,
taivas kietoutunut harmaisiin pilviin
joen yllä,
jonka tumma pinta
ei heijasta mitään,
ei paljasta mitään syvyyksistään.
Tuuli on kolea,
tulevasta lumesta kuiskiva viima,
talven airut pohjoisesta.
On hetki syksyn ja talven välissä.
Värinsä kadottanut maa
vielä ilman lumen valkoista vaippaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti