Luen tuhat vuotta sitten kuolleiden buddhalaisten munkkien runoja,

ajelehtivia pilviä, sinisinä virtaavia jokia, erakon asumuksia vuorilla

punaisen auringonlaskun värjätessä taivaanrannan.

Kauan sitten päättyneitä elämiä, tomua ja tuhkaa,

irvistäviä pääkalloja kenties, sammaleen ja mullan alla

sirpaleita luista kuin nämä runot sirpaleita mielistä.

27.04.2013