SINUN MUISTOSI ON KUOLEVAINEN, IHMINEN

Elät elämäsi uskoen, että jätät jälkeesi

jotakin, joka kestää kun sinä

olet poissa. Mutta mitä jättää jälkeensä

joessa nyt kuohuen virtaava

vesi, sulavan lumen synnyttämä?

Uoman, kymmenentuhatta vuotta

maisemaan uurtuneen -

miten erotat siitä yhden kevään

äänekkäänä ja nopeana virranneen

veden jäljen? Miten

yhden ihmisen elämän jalanjälki

hänen poistuttuaan voisi erottua

maailmassa, jonka kamaraa

ovat polkeneet lukemattomat sukupolvet

vuosimiljoonien ajan? Etsit

muistollesi pysyvyyttä

jota itse et voi saavuttaa,

mutta muistosi on

kuin keväisen virran vesi -

se katoaa näkyvistämme

maisemaan ja aikaan.

26.03.2019