lauantaina, marraskuuta 16, 2019

KYPSYMÄTTÖMYYS

Miten miellyttävä ja syvään viiltävä tuntemus
tämän kirkkaan marraskuisen pakkaspäivän valossa
ja yksinäisyydessä:
Luen Hessen Demiania kolme vanhaa kissaa vierellani
ja mieli pulppuaa iloa tunteesta,
jota järki ei voi haastaa,
vaikka kauhistuneena sitä kavahtaa:
Että olen kuin kaksikymmentäviisi vuotta sitten,
sama ja muuttumaton,
ja kaikkien näiden vuosien pettymykset
ja päiviäni varjostavat menetykset
ovat virranneet ohitseni hiomatta minusta
jotakin muuta kuin olin
ennen kuin ensimmäisen kerran astuin harhaan.

06.11.2019

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti