Yöpakkasen murtama kukka
ei koskaan kuki uudestaan,
mutta silmissä taaperon tunnistamme
katseen jonka näimme sammuvan,
ja askeleissa varttuneemman lapsen me
tunnistamme käynnin kuolleen.
Eilinen ei koskaan saavu uudestaan,
ja huominen astuu haudalla tämän päivän,
mutta lihassa ja veressä elää muisto
joka kurkottaa yli kuoleman, syntymän.
16.09.2020-27.09.2022
#Runo #Runoja #Runot #Runous #Runoutta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti