Kävellä putoavien lehtien
keskellä, kun tummissa
lätäköissä heijastuu
tumma taivas,
ja olla näkemättä
jokaisessa keltaisessa
lehdessä, joka lepää
soralla tai tummalla
kalvolla, ihminen
josta päästit irti,
kuin puu, joka aina
odottaa uutta kevättä,
miltä se tuntuisi?
Nähdä syksyssä vain syksy.
02.09.2023
#Lyriikka #Runo #Runoja #Runot #Runous #Runoutta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti