Jaettu rakkaus, jaettu kuolema

Rakkausruno kuolleelle aviomiehelle,

toisen naisen viereen haudatulle,

etsii jälkeä unista ja uskosta, epäilee

ja toivoo, mutta kenen rinnalla,

kenen rinnalla jos jokin varjo tai sielu

tuonpuoleisessa yhä säilyy ja muistaa?

Mikä sirpale tai ehyt mielen kuva

heijastuisi kuolemassa,

kumpi rakkaus kantaisi yli kuoleman

tyynen ja kolean veden -

nuoruuden vai vanhuuden palo?

Kahdet luut rinnakkain lepäävät,

kolmannet erossa;

voiko kuolemassa kolme mieltä

rinnakkain jakaa sen unohduksen

tai ikuisen elämän,

varjojen lepattavan olemassaolon,

vai onko yhden miehen rakkaus

kuolemassakin vain yhden naisen?

Aale Tynnin(1913-1997) runon kokoelmasta Vihreys(1979) innoittama. Runon muut henkilöt ovat runoilija P. Mustapää eli Martti Haavio(1899-1973), joka haudattiin ensimmäisen vaimonsa Elsa Enäjärvi-Haavion(1901-1951) viereen.