keskiviikkona, maaliskuuta 29, 2017

Isä

Menneisyys elää valokuvissa,
joissa olet ensin lapsi, sitten
nuori mies
ja me ilmestymme kuviin
ja olet yhä nuori,
nuorempi kuin me nyt,
ja sitten vuodet
vierivät nopeina,
tukkasi harmaantuu,
selkäsi alkaa painua kyyryyn,
ainoa lapsenlapsesi on
sylissäsi, sitten vierelläsi
seisomassa ja yhtäkkiä,
niin vaikeaa kuin
se oli tajuta
kun kuvat otettiin,
olet vanha ja hauras,
väsyneempi ja hauraampi
kuin tiesimme, me
joille sinä olit aina
ennen kaikkea se
nuori mies lapsuuden kuvissamme.

18.02.2017

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti