TUOLI SANOI "KURR!"

Illan hämärässä

olen istumassa tuoliini,

liian pehmeältä tuntuvaan,

kun tuoli sanoo,

ei hädissään vaan luottavaisen tyynenä:

"Kurr!"

"Kurr?" Pysähdyn,

takapuoli pehmeyttä vasten

sitä rusentamatta,

ja vien käteni alas

pehmeään kissanturkkiin,

joka vastaa, nyt tyytyväisenä,

"Kurr."

Musta kissa, keltaiset silmät

hämärässä heikosti loistaen,

katsoo minua rauhallisena

kun olen noussut,
kääntynyt ja nähnyt

tuolin, joka puhui minulle

ja puhuu yhä: "Kurr."

04.01.2019