OI SUOMI SYNNYINMAA

Olen rehellinen, kerrankin:

Enemmän kuin itseäni

minä vihaan tätä maata,

ja kuinka paljon, kuinka

helvetin paljon

minä vihaankaan itseäni!

Sitä, että on pettänyt

itsensä, ei voi antaa anteeksi;

sitä, mitä itsensä pettäminen

on tehnyt muille,

ei voi antaa anteeksi -

mutta sittenkin,

en koskaan luottanut itseeni.

Se oli petos

epäluotettavalta ihmiseltä,

johon aina osasin suhtautua

varauksella; pettymys,

elämänikäinen pettymys,

mutta ei yllätys.

Mutta se, että

on tullut pettämäksi

sen, mihinkä luotti

niin kuin luotetaan kallioon

jalkojen alla

ja ilmaan keuhkoissa,

ajattelematta, vailla

epäilyksen häivää -

miten sellaiseen petokseen

voi suhtautua muuten

kuin järjen ylittävällä,

kuohuvalla raivolla

ja laantumattomalla vihalla?

14.04.2020