torstaina, elokuuta 20, 2020

ENTROPIA

Kaikki päättyy,
kerran,
eikä mikään
enää ala.

Kaikki päättyy,
on jo
päättymässä,
päivä kerrallaan,

hiekkalasissa
hiekka juoksee
kohti tyhjyyttä,
emmekä me

ole hiekkalasi,
eivätkä päivämme
sen hiekanjyvät;
me olemme hiekanjyvä

eikä mikään
ole kääntävä hiekkalasia.
Aika ei käännä suuntaansa,
eikä olemassaolo toistu.

Me olemme hiipuva liekki
missä kerran oli tulimeri,
ja me sammumme
leimahtamatta,

hiipuvat kekäleet keskellä
pimeyttä ja sitten poissa,
eikä mitään
koskaan ollut.

20.08.2020

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti