Mitä muuta tehdä harmaanvalkoisen
iltapäivän ajattomuudessa,
vesipisaroiden putoillessa
tuulen ravistamilta oksilta,
kuin istua koleissaan terassilla
lakki takapuolen alla, kahvia juoden,
ja miettiä minkälaisen runon
jokin vuodenaikojen ja ihmisen katoavaisuuden
tavoittava taituri, Bashõ tai Buson,
olisi tästäkin loskaisesta näkymästä
vetänyt mielensä siveltimellä?
24.03.2021
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti