Kun katselee riskiryhmiin kuuluvienkin
suomalaisten tyytyväisenä tallustelevan
sisätiloissa sankan ihmisparven keskellä
ilman kasvonaamaria, huolettomana
vaikka eivät ole saaneet rokotetta
yli vuoteen, niin sitä pakostakin
menettää uskonsa siihen, että
tällä maalla olisi mitään toivoa.
Ihmiset eivät välitä itsestään,
eivätkä välitä läheisistään,
hokevat vain että kulkutauti
olisi ohi tai muka vaaraton, aivan
kuin heiltä olisi järki, omatunto
ja myötätunto kaikki poissa.
Kun katselee ja kuuntelee heitä,
niin sitä pakostakin menettää
uskonsa siihen, että tällä
maalla olisi mitään toivoa.
05.04.2022
#Runo #Runot #Runous #Runoutta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti