Ukkonen on aivan päällä,
ja ruosteiseen kattoon iskee
aina rakastamani sade,
sadepisaroiden ääni läpi
kaikkien näiden vuosikymmenten,
joiden halki kaikki on valunut
pois, ihmiset ja kuvitelmat,
kunnes on vain tämä hetki,
ukkonen jyrisemässä päällä,
tärisyttäen taloa, salamat, ja sade,
sade takomassa kattoa, kuin halki
kaikkien näiden vuosikymmenten
se ihminen joka olin kutsuisi minua,
sanoen, on myöhä, muttei vielä
myöhäistä olla taas minä.
29.06.2023
#Runo #Runoja #Runot #Runous
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti