lauantaina, kesäkuuta 10, 2023

VUODEN SADANTENAVIIDENTENÄKYMMENENTENÄYHDEKSÄNTENÄ PÄIVÄNÄ

Kirjoitat, ja pitäisikö sen sitten
olla jotakin erityistä, merkittävää,
jotakin josta olla ylpeä, jonka
vuoksi toisten pitäisi taputtaa
innokkaasti pieniä käsiään?

Ei, mutta...

Ihminen, joka elää arjelle,
mitä hän saa irti sinun loputtomista
lauseistasi vailla lukijaa, mitä
sinä tuot tuohon arkeen?
Et mitään, ethän?

Jos he eivät lue, miten...

Miksi pitäisi runon merkitä
astianpesua, rikkinäisen lampun
vaihtamista enemmän, enemmän imurointia,
pölyjen pyyhkimistä posliinieläimistä,
mattojen tamppaamista ja ruoan
laittamista lautaselle kuvaruutuja
tuijottavien kasvojen eteen?

Mutta eikö voisi merkitä...

Eikö olisi parempi, että
sinäkin, kuten he ovat tehneet,
kitkisit nämä runot mielestäsi,
lakkaisit kirjoittamista, eläisit
kuten he, yhäti kasvava,
tukahdutettu, tyytymättömyys
mielessäsi, tekisit kotiaskareet
ja miettisit jokainen aamu ja
ilta missä teit väärin?

Mutta eikö olisi parempi,
että hekin...?

Eiköhän olisi vain parempi,
jos olisit hiljaa, et puhuisi
etkä kirjoittaisi, olisit
vain hiljaa? Vai mitä?


10.06.2023


#Runo #Runoja #Runous #Runoutta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti