Aurinkoinen päivä,
olen ollut hereillä eilisillasta lähtien,
selkää särkee,
silmät painuvat umpeen,
mutta en mene pitkäkseni,
ummista silmiäni,
ole hetken olematta tässä maailmassa.
Mieluummin valvon kahvin voimalla,
luen, katselen likaisten
ikkunoiden läpi ulos maailmaa,
valoa, elämää
ja kuin ampiainen
joka on jäänyt ikkunoiden väliin
loukkuun minä tyydyn kohtalooni
oman vankilani näkymättömien
ja todellisten seinien sisälle.

27.08.2005