perjantaina, toukokuuta 01, 2015

 Toukokuun ensimmäinen, vappu

Tuuli joka taivuttaa puiden latvoja
vapauttamatta koivun latvaan kietoutunutta Kuuta
on sama joka upottaa ruosteiset laivat
filippiiniläisine miehistöineen
syvyyksiin, joiden pohjaa valo ei ole koskaan tavoittanut.

Istanbulilaisella torilla kulkukoira
tuli nuuskimaan ja ihmettelemään poliisin torikiveykselle
kaatamaa mielenosoittajaa,
sai poliisin saappaanpotkun kuonoonsa;
ystävällisyydestä vallan vihollisten kanssa
on aina rangaistava, sen tietää jokainen hallinto.

Himalajan kylissä turhaan odottaa moni apua.
Nepalin maanjäristys jo painumassa
pois maailman tietoisuudesta
ja yhä varmasti joku sinnittelee virtsan voimin raunioissa,
rukoillen, toivoen,
ja yhä vielä on kyliä ilman apua,
rukouksia joita ei ole kuullut ihmisen, ei jumalten korvat.

Kuu koivun latvassa, jumala sekin,
hiljainen kuin merten syvydet,
ankara kuin poliisi istanbulilaisella torilla,
jonkin sortin jumala hänkin
virkansa kautta.

01.05.2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti