Kaarlo Sarkia(1902-1945) I

Jo päätti laulut surun, murheen hauta,

runoilijan otti syliinsä maan multa.

Niin tiukka ote, et nouse sieltä,

vaan sanas yhä hiljaa kaukaa kaikuvat,

sanas yhä kuolon voittavat

ja synkin sanoin kertovat:

On murhe, kuolo kohtalona ihmisen.

Näin kuolleen sanat, elävät,

lailla hautajaiskellojen kaukaa kumajavat:

Se hauta kohta valmis on,

missä nukkuu jokainen.

23.08.2015