Kolea, sumuinen aamu.

Kesä taipuu kohti syksyä.

Juon kahvia, annan ikkunan olla auki,

aika lepää kuin sumu

näissä pysähtyneissä hetkissä.

Olen, kuten tämä aamu on,

vain on. Ei muuta.

Pelkkä olemassaolo

kunnes se on ohi.

07.08.2015