PALUU

Ilta ja kotona, jos

se on koti - ainakin paikka

asua, jos ei muuta; ilta,

ja kotona, ja mukillinen kahvia

ja Döblin; yrität taas lukea,

kuinka mones kerta? Istut

ja juot kahvia ja luet, ja

olet vasta Zannowichissa ja

muistat mistä tulit, mitä

on lumen alla puiden katveessa

ja miksi; muistat kuka

ei ole tuttujen seinien sisällä,

kolmekymmentäneljä vuotta hän oli

ja ei ole enää. Muistat

ja tiedät miksi, mutta juot

kahviasi ja kompuroit Döblinissä

ja on jo yö, yö

ja et halua kohdata aamua, et

ihmisiä jotka olet sanonut tapaavasi.

Et haluaisi enää tavata ketään,

et koskaan, käpertyä vain valkoiselle matollesi

ja muistaa ja toivoa että kuin Borgesin vanhus

tekisit menneisyydestä toisen

ja kukaan ei muistaisi, mikä sinusta tuli

ja mitä heille tapahtui; toiset

kohtalot, ei hautaa puiden katveessa,

ei kivetöntä hautaa vailla puiden katvetta,

jotakin muuta, ilman

sinua, ilman sinua jos mahdollista.

24.03.2018