ARTHUR

Avalonin saarella hän nukkuu

keskellä puutarhan, luona solisevan puron

hän lepää uneksuen,

ja turhaan kädet neitojen

häntä herättävät, turhaan ovat ravistaneet

uneksijaa tuhat vuotta.

Ei vesi lumottu otsalla

häntä herätä, eivät pudonneet lehdet kullassaan

tai talven koleus häntä tuo takaisin kärsivään maailmaan.

12.03.2020