Keität kahvia,
olet kotona
haamujesi kanssa
tässä talviyössä
ja minä hetkenä
voivat he rikkoa
hiljaisuuden ja puhua.
Olet odottanut vuosia
kuulevasi heidän
äänensä takaasi,
ja kääntyessäsi olet tietävä
että uni joka on elämä
on päättyvä tähän
hetkeen kun olette
kasvokkain, on oleva
vain talviyö aaveineen.
Mutta nyt juot
kahvisi kuunnellen
hiljaisuutta, talviyön
ja aaveidesi jotka odottavat.
25.11.2025
Lyriikka Runo Runoja Runot Runous Runoutta
#Lyriikka #Runo #Runoja #Runot #Runous #Runoutta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti