maanantaina, kesäkuuta 01, 2015

Yökävelyllä

Kävelen kuulaassa yössä
ohi talon, joka on ollut autio
niin kauan kuin olen asunut täällä.

Komea talo rapisseine maaleineen hienolla paikalla,
piharakennukset hädin tuskin pysyvät pystyssä,
ikkunoissa samat valkoiset verhot,
tekokukka.

Kolmekymmentäkolme vuotta
autiona ja silti yhä
joku on käynyt leikkaamassa
pihalta nurmikon.

01.06.2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti