HE JOTKA OVAT POISSA

Me puhumme pöydässä ikkunan luona,

syömme ja puhumme,

juomme ja puhumme,

ja kuinka helppoa on puhua

kun on ollut kahdeksan päivää puhumatta,

istua ja katsoa ohitsesi

ja nähdä vuosien taakse,

miten maisema oli,

miten me olimme -

miten maailma oli.

Kuinka vaikeaa on olla

näinä myöhäisten vuosien

myöhäisinä päivinä,

olla ja puhua,

ja he,

he

joiden pitäisi elää ja puhua,

juoda ja syödä pöydissä ikkunoiden äärellä,

katsella kuten minä katson

ohi sen mikä on

siihen mikä oli,

he,

he ovat poissa.

26.04.2018