sunnuntaina, huhtikuuta 15, 2018

KÄÄNTÄJÄN KUOLEMA

Me elämme täysin määrin, ikään kuin olisi yltäkyllin tätä omituista ainetta nimeltä elämä, ikään kuin se ei voisi koskaan loppua.

Christa Wolf(1929-2011): Jaettu taivas(1965; Der Geteilte Himmel, 1963). Suomentanut Maija Tikka. Sivu 8..

Kirjailija eli pitkän elämän, menestyksekkään elämän,
häntä eivät upottaneet Saksojen yhdistyminen,
eivät vuodet Stasin ilmiantajana. Hänen
teoksensa tunnetaan, niitä luetaan, niistä
kiistellään, niistä väitellään. Hän
selviytyi kuolemattomuuteensa
elämän kokeesta.

Kääntäjä tappoi itsensä. Koska?
Kukapa tietäisi. Ei ainakaan verkko.
Löytyy vielä käännettynä kirja vuodelta 1966
ja lainauksena
erään kulttuurijulkkiksen kehu surustaan
itsensä tappaneen kääntäjän vuoksi.
Kukaan ei surrut häntä enempää
kuin tuo kulttuurijulkkis,
oli kulttuurijulkkis sanonut.
Miten surullinen elämä,
miten surullinen kuolema
ja miten surullinen, hauras haamu
jättää jälkeensä,
toisten kutoma.

15.04.2018

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti