Syksyisen ilta-auringon valossa
nähdä kaikki mikä oli,
mikä olisi voinut olla -
se mitä jäi elämästä,
se minkä vie mukanaan
olemassaolosta tyhjyyteen.
Kaikki on mennyt
paitsi muistot.
Se oli aina oleva näin,
ihmisen osana katumus ja kaipaus
ennen unohdusta,
mutta kuinka pian -
siinä on ero onnellisen elämän
ja hukkaan heitetyn välillä.
11.09.2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti